v.1.10

tiistai 3. lokakuuta 2017

~antaa jokkaese olla alallaa~

~semmosta vähän hupsuo joukkoa eikö nuo lie alakupitteestään ollu~ 

~jos jolloinnii puhuvat pahhoo niin tottapaha toas puhuvat hyvveekii~ 

~kyllä minä sitä monella lailla arvioottiin, mutta hullustis se nym meni~

~arvio ei ot tiijjov veärtti~

~em minä oos sitä keltääk kuullus se um minun ommaa arveluani~ 

~arvoo oma arvos ja anna arvo toisellekkii~

~arvostaa toisenki puhetta eikä halua väitelä~ 

~sillo ko arvollee elettii ei tult velkaa~

~en ook kielas enkä mielas vain sanon asian arvolleen~

~puhujen asjaat paranee~

~antaa asjoi riijellä, ollaa itse sovinool~

~joutavaa se nyt om pelätäj ja surrak ku eijj oop palijo mittään syytä~

~ennem maalimas kun tehtiin kaikki itte~

~ei se toesta aotaj joka ei koskaa itep puutetta neä~

~auta miestä mäissä, lasta kynnyksellä~

~ko auttajaisisa oltihin ei siittä maksettu, hyvää hyvyyvesähäm mentihin auttaha~

~ee oo ihtesä eelle käänyttä~

~tähän astik onhan tuota eletty, sitä eillistä ei tiijäs sanoak~

~eehän sitä eeltäkäsin tiijjä elämästä mittää, etteen päen vuan on päevä kerrallaan mäntävä~

~ei saa eremmäks lentääk ko siivek kantaa~

~sanos sinä eissä, eälä takasim puolih hulupatak~

~ehtokausin tekivä miähep puuastioi ja reei ja naisek kehräsivä~

~ei ikän täälläkä ol kettän käyn, ei silti, en ol kaipannukka~

~ei se salamakhaj joka puuhun iske~

~hullu ei huamaa eikä viisas puhum mittää~

~ei ol nälkä ko tuli eilen aamul syätyy~ 

~ottoopa kahveeta jos tahotte elikkä olokee ilima~

~paremp hyvä ero ko paha elo~ 

~mie sano jot em mie kaupunki elost tykkeä~ 

~mie käiv kassomas entisii elomaitai~

~nim mite hiä o hyvillää siintä kum piässee vielä entisille elomaellen~ 

~ne mittää hoijak ku ampuvat joka elukaj jos vain saavat ammutuksi, siinä se on niije hoito~ 

~em minä muistak kettää että joka os heittinnä eläkkeele~

~sitä vanhan kansan elämmee nin sitä ol nii monellaesta, nii siihen nähen kun nyt~ 

~voi sitä puu elämätä mitä sinne mehtää ol myrskyssä kuatuna~ 

~kyl ne on ikävii elävii ne ruottalaiset~ 

~miäs elä ja part kasva~

~talo ellää tapojjaan, vieras käypi matkojjaan~ 

~se on hulluutta jotta mikä kerram puuta kasvvaa niil lyyvvää aukeeks~

~siinäki o mettä hakattu huonosti ku o tullu tuomosija aokkoja~

~pahhoo siätä pittäissä on päivä männä ihan iliman eistään~ 

~ajat männöö arvellessa, päevät piätä kiännellessä~

~jok ei ymmärrä ehtoosim maatem mennän ni ei se tiä aamusti ylös nousta~

~niim minä asiani ajaj ja kävelen ko susi~

~kui sää nii asso ole etes sää kärvästäkä voit tappa~

~se on niin höpsy elukkaim perähän että se kaikkein koirat hyvittelee~

~ei niin kaovan tyttönä, ettei kylliks akkana~

~tulennasta mies tutaan astunnasta arvataan~

~ei miestä nuttuusa arvioiminen~

~se on siinä arveluksen alla ottaasko miehen vai ei~

~kissa syä lintuja ja emättömät poikaset jää kittuu~

~ei oikei emävaletta sanottum mup pilkallaa narrattii sit~

~mittee siinä tyhjee emätöntä huastat~

~em minä sillain tyäss ollu, minä saim mettästä enee~

~kuta enemmä ellää sitä usseemma kärpäsen näkköö~ 

~kyllä tämä nyr riittää mulle, ei oo enemmästä väliä~

~huamena sataa joll enämpi niiv vähempi, ja s on totta~

~siihen puuhun lintu lentää missä enämpi urpuja on~ 

~sen enemp kun elää, sen enemp kuuloo~

~vaikke mnääkä muut tiär mut see mnää tiärä~ 

~älä ny viäl pahoi ennustelk ku saara ny ens nähräkki~ 

~se nyt laskkoo minkä suusta kerkivvää~ 

~ken ei eillen ennättäne se jiäköön jälellen~

~ei ens näkemisestä miästä tunne~ 

~enhmäine hullu merk ko ihtes viisaks luule~ 

~ei pie eisimäistä hyvvee ihastuu eikä eisimäistä pahhaa pölästyy~

~ei ensimmäiseen kariin autal lannistua~  

~en minä enempätäni syö kun jaksan~

~muuttuu se ilimakii, jos ei pysy ennallaan~

~ei niillä ennallisilla ihimisillä ollus semmosta hirmua rikastumissee~

~minäki oon enimmän ossaa ikkääni puukupista syöny~

~aikoaha eni moalmass on~

~joka enissä nousoo se elää kauvvon~

~entte erel käövä, torep peräs tleva~

~kyl mä pal ennen koto olsin kun koulu kävelsi~

~ennen mie tien sen itse, enneko toista käsken~

~ei käkkääk kuku enne aikoosa~

~kuulha ko miekii höynähin ja mänin eläviikuvii katsomaa~

~hyvä ämmä tekee kahrenkim miähen erestä~

~kylläpä män tämäkii päevä omasta eestään~

~mitäpä se hyötää jos toenel likenee kun toenee heti samassa etenee~

~minä kerreen sienijä ja marjoja, sillä lailla vain eistelen~

~ee ne nyt nim paljo avojalon kulek ku enne~

~ava silmäs enne kos suus ava~

~ihmine oppii vanhaa ast jos ei muuta nii hiljaa kävelemmää~

~kyllähän se askarruttaa vissiin usiampaa onko sitä mittäät tämäj jäläkeev vai ei~

~asia kiärtyvä ette~

~tuuhan sitten kun niiltä askareiltas jouvat~

~pitäs alakoo asettuva nuista moaliman hulluuksista~

~toisen asiat mennee aina sillai myätään päij ja toinen tekkee tyätä eikä saam mittään kokkoo~

~kaksi asiaa vieraalla, tulla ja lähtiä~

~kaupunkisa mänt päevä pillaan asijoeta aijaissa~

~asijaj jälkeh ol sanottu~

~kyl miu pist vihaks ku tuluu sellasia haukkumoa ja ihan ilmo asjata~

~annahhaan se arveloo, osovaa se sittä sen sanook~

~herelmästä puu tunnetaaj, kasvista maa arvataa~

~ei pie koirroo karvoin kahttook~

~siell ei kukkaa raohaa häerinny~

~se on arkaluontonen, ei se halua vääryyttä~

~minoon aina olluv vähä arallainen sekaantumaan toisten asijoihi~

~kaekellaesta aparaattija sittoo, eihän tällä teem mittää~

~heil on elämä ko apilapellos~

~no en yllytäk kettäät tohtorriim mänemmään siitä ei ouk kellenkkääm mittääk appuu~

~kyl ne pitoruuaat on niin antosija ko ne annettiinki niin hyvästä syrämmestä~

~ei tullu eäneen kun ei oikein ajatus antanum myöten~

~anna anteeksi ettei jääk kanteeksi~

~sen syläh hellis ja se anto anteiks~

~sit nii ansijottomast kiitettih, ei se paremp olluk ku miekäh~

~tuo Vilijami rukkaki joutuu olemaan ansiotyössä ettei jouva asumaan maataan~

~ei kannantovesi kaivos pysy eikä annettu miäli pääs~

~se ämmä annatteli semmosia puheita että kyllä mum meni miäleni muikeeksi~

~ne oli vanahat miehet ankaroita ottaal löylyä~

~ei sen kans ankaruela mihinkhäm pääse, lempeyttä siinä häätyy käyttää~

~aniharvall ihmisel kyl ol hevoin ja autoi ei ollu ensinkää~

~on sillek koetettu ammentoa ällyö peähän van ei se tuus sen viisaammaksi~

~ei saa olla nim pölö et siltaval ihmissi vahta~

~se o ammo kuolt joka itsiää moittii~

~ei niitä minul lapsuuvvessa ollun nuita ameriikoja~

~nyt koi ennää uo saunas lautasii alustakkaa ko kaik o sementi vallas~

~es snää tiär maelmast viäl pal mittä~

~luu lihav valittijallek kuori leivän alakajalle~

~vanahin aena alakajaksi nuorim päältökattojaksi~

~pitäs häntä lähtteet taivastelemmaan eikö heitä siennii alkasi ollak~

~se lask ko lappalaine ylimäisest alimaisee~

~se oli hyvin helläluontonem mies~

~ku vain joutuu alaskaateesehen nii siit on paha nousta entisellensä~

~niin istuu alaspäin kuin moasen myönnyt~

~min oun arvellut tuota majisterin työtä jotta onko se tarppeellista~

~jos itekkuhi on alallaan niin ei riijat haettoot talossa~

~alakansan ihmiset ei kirkoisa saanum mennäm niittem herrakansan penkkiin~

~keno illast ilone seo oamust alakulone~

~ku antaa ala ei tuur riitaa~

~piikoa ja mökkiläistä kattoit enne aloappäi niiko moa matuva~

~no sekun on akkavalta talossa, niin se om piippu kallellaam millom minnekkip päen~ 

~ei se oekkei ajunnuv vaekka minä koetin terottaa~

~vähä ajatuttaa että oli se entisaikain työteko melekeen höperyyttä~

~kyl ne aina paremmin heikontaa ko vahvistaa tommoset isot asiak ko niitä ajattellee~

~minä ajattelin peän ympäri enkä tuosta tuohom peässyt, se vei jälillee~

~kyllä työn pian tekee mutta ajatelles aikaa tarvitahan~

~miäl mehtään mänöö, aholle ajatteloo~

~sitä ei ajamalla soa sitä lukuhaluva~

~se puhu tässä vallan tuulen tuamia~

~kui on airo nii on soutamine~

~ei se laiska o, mut se om nii aikava käänteissäs~

~enhän minä niin vanha oo mut aikasiin syntynnä~

~koha aikahistuu ni viisastuu~

~piretähänkö teillä kellua erellä, vai onko valtion ajas~

~ei juohum mielee ennenko jos ajastaa pällähtää piähä~

~en mää valhettele, mää puhun aiheettomii~

~vanhan tarttii kulkii ajaj ja järjen kans~

~siit on aikaa ja päreitä~

~ei sinne ou matkoo kun kaksi ahoo ja notko välissä~

~kun ennen oikee ahisti juotiiv kuumoa vettä~

~haukkohan ahavoo ni haihtuu haiku piästäis~

~ei ehtoosta puhde lopu, eikä aamusta päivä~

~hövelä mieshä se meij uus naapur tuntuu enstulemastaa oleva, millane hää lie sit ko pitempää täs rajakkai jouvutaa elämää~

~ei sitä entiaikaan ollup palajo sitä rahteerausta~

~net oliki net entiaikaset ukot eri veijarija miehiksehe~

~aina uusi hempeempi, mutta entinen om parempi~

~entivanahasten ihmisten suusta löyty sanoja~

~rohlinko mennä jäälle, vai lählenkö kiertäh~

~heä eppäilyö jot sei uo ni, heäi uso sitä~

~se on vielä eppäelyssä sillä se assie, se ei oov vielä peässyv varmuuteen~

~suu sanan erehyttää mutta kieli koriaa~

~se isosti erehty kum talosa möe~

~eri viisas kun keksi kaikki sukkeli~

~kyl mie ne tunne, karvalaokko o eriksii ja versieni o eriksii~

~nep puhuiki iha erilaises kum meip puhuttii~

~erlaesta se ol kalansualis kun nyt~

~n on tavat eri pitäjehis vähä erimoosia~

~eikä ne juonu eikä tapellu, eikä mitää~

~hää muuttaa vallam pitäjär rajalle~

~kun sitä oikeir rakavoituu niir sitä ei voi ennää erkavoituva~

~ei nyt muuta tällä errää kuj jääh hyvästij ja voeh hyvij ja kirijotav vastaan~

~erä ei tule ehtimättä, kala jalan kastumatta~

~se alako meille esittiä niitä tavaroitaa, vaikka myö sanottii ettei osteta~

~menhän sitä päivä kerralhan~

~eipä sitä tiijä eteenkäsin murehtija~

~kuka nek kaikki etelämmiähet tiäsi, että mistä ne oliit~

~kyl miu mieltäin jäi etomaa ko hää kehtais nii paljo kehhuu itsiää~

~ei meitin työt oh sellassii et päivälleh tarvis tehlä~

~kun tulloo suur sota niim mennää loukusnotkoo pakkoo~

~täm ei ole minun hommaa että renkinä olla~

~sitt on ettää että meitiä on kaksi, jos toinen erehtyy niin toinen auttaa~

~ei pijä ettuilla toisten kustannuksella~

~kyllähä moa itikkasa elätteä~

~täytyy olla hengehäässä joka jänistäe samonku lintuva kesäkuussae syö~

~se epäs kunnasta että hää ei tarvim mittää~

~vanha aikka sanotti et hah mut nyt sanota et mitenkä~

~kaikelaista hulluu sitä on, juosta ny kiel vyön alla~

~kun ei tullunnai kokkouksee kolomee enempee nii läks haalimoimaa kylältä lissee~

~se on aenaki vuojen haamiloenu austraaliaan lähtyvä vaan eij oo ees papereita vielä saanuh hommatuksi~

~mänköö honkaa tai huapaa~

~mää koitan aina haaparoita hyvil liki syrjää ko auto tullee~

~ei mittää haaskaa heitetty~

~jos sää tiäräsit kui rakkaana mää sun pirän~

~tuon television kans haaskauntuu aikaa~

~sev verran ottaa ko tarttee~

~joulkuusette ottamine o metä haaskamist~

~päiväp meni haaskeelle kup piti lähtiä kaupas käymähä~

~ei saa heittä haaskjo ruokka, töyty antta vaik luontokappalil~

~tähä haassetuks, ettei kuuluis kuhhuka~

~ei puolta puhheella ku ei huolta huostajalla~

~nyt ko käyvät koululoi ni niil on jo tykkönää toine se haasti~

~nehää uskoivat haaveisii ja ku sanoivat entummii~

~sitä se mie kyllä aina haaveilen että kyllä mie kerran suomessa käyn~

~jos renki talosta lähti kesken vuojem niim polliisilla haetuttivat~

~ol semmonev veleho äejjä~

~jo se ol koko hahkai ku muijaataas löi~

~lappalaisekki lenteli tännel linnuhahmosa~

~kylhän minä sit haihahtelin et se niin on~

~sanottuva sannaa ja haehtunutta savua ei saa takasi~

~eihä vanha rakkauskoa haihum mielest~

~päeväluku haehtuu~

~soli kovasti haikias olos kun niiren kissi oli kuallu~

~kyllä mullon hirveen haekee sitä koeroo~

~hyvä hupsuna ollak kun ei äly haettoa~

~tytön tuntuo tukastoa~

~no mihi teil nyt sellane hajakka o~

~se istu hajarreisin miähensä niskam päällä eikä laskenut tappelijoitten sekkaan~

~siin miäst, misä haju~

~ikää meitill ei ovia hajas piretty~

~pistäppäs hakaan sille akalle kerran, eläkä kaikkia sen mieltahtoja nourostele~

~lähin koko kokkouksesta pois, en viittinyh hakastaa~

~muv veljeetäinki se opettajaj hakkai~

~tarvishan sit vähä halata, jos kerran naimisih mennäh~

~ennen se oli hallausta mut nythän se om pussausta~

~mielei pallaa, syvämei hallaa, entisii ison sijjoi~

~se on niin hallea luonnostaa, sillä ves herahtaa silimiin~

~niin mie rakastan sinnuu niin ko koira halkoo~

~kyllä laeskuus on hyvä lahja, kuka sen taejolla hallihtoo~

~se ko ol kaik sellasta halpaa ja ommaa elämistä~

~kyllä se on halapamaane ihiminen kun viittii elukoolle paha teherä~

~se piettiin halapamaesena tekona jos tapettiin lintu kesäsyömmellä~

~kaikissa on haltiatar, äitevainaakis sitä puhu~

~kyllä naimattomillaki on monta hamaa ko ne toivoo saavans ja pelkää jääväns~

~hammaa siihen ast ko mie tulin tänne sottaa pakkoo niin kauvan elimmö parvees virolaisiin kans~

~elä sie puutu toise talo asseihe ku siul ei ole sielä hihhua ei hametta~

~jos Iivari vain eläs niin kyllä tet herrat maksasitta veroa kylile~

~imeist ei tunne eimmäs ku hampaisiin~

~nyt sie kyl hoastat ulkopuolt hampaihes~

~no antuaha olla, mie puan tiän asja hampua kolluo~

~ei pijä jättää mittää hampaa kolloo~

~kyllä se niin hampaatonta on se touhu~

~tää talvi on menny tälläses laiskottelus, ens kesän sit taas yritetää~

~kehtasikkos sie hangata vasthaan vanhempaa ihmistä~

~sillehä kunnia piteä antoa kelle se tuluo~

~hanhetki on täältä vallan karonnu, ku ov vaij joku jäljellä~

~menikös sielä asiat hankhaan vai selvisittäkös kunniala~

~elä tok kehtoo tyhjee hankaella ku eijjoo asijoo~

~kuhhaan tulloo hyvijä hankuamuja niim myö lähtään tästä merram pannoon~

~pittää tässä alakoo vähitelleen hankkiituva kottiin päe~

~sen jäniksempoeka ol niim mukava että myä ei hannaettu sitä tappoo~

~tuan kuusen hannii kaataa kun siinä on tommonen tervaroso~

~kyl hää sii asjas ol myätsulkane~

~se un helepompi seisoa kun seisoo jalat harillaan~

~kyllä se lyöppyy kuv vaeh harjottaa, ei se tarvihte oppija~

~jakka ma nyh harkitten asijaa~

~ne enne nii harkihtvat~

~saat istua harmajale kivele oottamhan ennenkö mie lähen~

~turha se on mualiman asijoehen tähen ruvetap piätää harmistammaa~

~muret tuopi mustan muovon, harmi harmajat hivukset~

~ei saa tehtyä tyätä harmistella, pitää aatella aikanaan~

~kyl siit harmistuu ko toiner ruppee haukkumaa~

~em minä muille, itteeni min oleh harmistunu~

~isä neovo hartaast mitem mualimassa aena pittää kahtoo etteese~

~pie luontois luonnais ja haltiais hartioil~

~haastaks mie liija sukkelaa, saaha mie haastaa harvempaa~

~sanos vähä isommastij ja pikkusem harvempaan~

~tääl korves on niin arkaintunnu, lapsetkih on kun mettän elävii~

~kaikkihan son hyyvvää mitä harvakseltaan saapi~

~hassu on semmoinen, ei se välitä meni päin miten hyänsä~

~älä hassujas puhu~

~kylhän ne hassuttelie kun om monta samallaist yhles~

~mie iski polvee kirvehel mut onneks meil ol tyltsä kirves~

~hullu s oon joka toisen tyäs ittensä tappaa~

~eile syötii kastija ja potathauvvikkaeta, ni syyvvää tänäpäevänä vaehteeks potathauvvikkaeta ja kastija~

~ei akka parane selekäsaunala eikä mies haukkunalla~

~mennöö hauskioon jos koataa nuorta mehtee~

~etteen päin elävän mieli~

~minä nyt jätän tämän asijan haotumaan~

~ain nigu orjuez on, tid nigu toizen töidä~

~naizet ked olti ahkerad ja vahvad ned mänti ku karhut~

~ei piä ahissella vina gu ei tahoda~ 

~elä omallaz milelläz~ 

~paremb hyvä ero ku pahhain elo~ 

~midä etsid, sen i said~ 

~tuli kovast hallia ku ilman sydä haugutti~

~sil ei old henkiä ei helmiä~ 

~hengi kivistä, syda on haige~ 

~hilja hyvä tullo, kovast ei konsa~

~holedoin oh hyvä ellä~ 

~paperi pahakse, vaski vaivakse, hoppea holekse~ 

~homenim päivä on tidämädöin~

~meijjen aikkan ei hukkund kettä~ 

~vanhaks ku mäd ni hubeloks tullo~

~hyvittellö toist kaigil hyvil sanoil~ 

~sap hyväm mihej ja hyväm paigaj ja hänel on hyvä ellä~

~my mänimmä hyvim milin~ 

~migä siul on ku siä ain hädäeled~ 

~elä hättöidä minnua~ 

~hä on ain ilogaz vaik koiz ei jo leipägä~ 

~joz milloin ridelid, sis soppid~

~omassa tössä jogahin tekkö joutua~

~kahelta om paljo vesselämb~

~assia on kahem päl~ 

~meijän kansa teki kaig itse~ 

~sev verran ollid kovvada tödä ku vergod vemist vette~

~karjalan kelel läkkämmä~

~kaikkia voit kazvatta, lapsia, pitkä parta, surd vatsa, ja kaikkia migä va kazva~ 

~rohkia söb rokan, kainoin ei sa kaliaka~ 

~tulka nor eli vanha eli kerroin keskimäin~ 

~igä paikasha se lauloi lindu, ei se kestänt paigoilla~

~enstä lubaja sis kildiä~ 

~kussa tahon, sella tantsin, kussa lustin, sella laulan~

~ko ihmine titäiz oman koleman ni ei konsa mänijäis su nagru~

~joka hengel on oma kuozi~

~ku hyväst pyzi, rikkast eli, ku ei olt kalla, ni köyhäst elid~ 

~ingeriz naizet tekkit tydä ku mihed~ 

~sinis ten kuniz jaksan~  

~kylhä miägi un virettänd nidä kyneliä~

~vanha vägi ne on kolled a nor kanza ei tijjä mittä tolkkua~

~laha nagreda hänt ku hä oli mokkoma~

~hänel on tyhjä ladva, jod ei mittä tijjä~ 

~miun veljän on sorrettu sotta~ 

~sinnua ail laulatta~ 

~lag miä laulan, lag miä tantsin~ 

~monellaizia ihmiziäkki on~

~kylhä lu lihan kazvatta kuha va lud ei u katkissed~

~kirjal lugu panno nuguttamma~

~elä lö lapsia~ 

~elä lö naistaas~ 

~ennem mazinoja ei old~ 

~kolmel mihel oli yhtehiv vene~

~en o pidän aika matkustand~ 

~virolaist ellid mansyämmez~ 

~eihän herrad itse tehned töitä~ 

~migä om meinattu, se on tehty~

~elä elä viral milel, elä omal milel~ 

~my mänimmä hyvim milin~

~vanhemmam mili tittä paremmast~

~ku ihmizel ei jo meldä päz, sis hä tekkö monet tuhmat~

~elä moidi toizen tödä~

~oppi itsiädä vard~ 

~vaik händ haugutti, hä ei old muinaga~ 

~norem muissid, a nyd em muista~ 

~hä om mukkaiza mez~ 

~miul mud ei ju ku hengi rinnoiz~ 

~siä aim möllized nigu mölöi~ 

~ni siski miul on hyvä meli ko on tyhjä hone ni ko killut se kajahta vasta~

~ilman azja tulin katsoma teidä~

~nidyd olti kaig yhtehist~ 

~miä olin näkkijä sin aziaz~ 

~kel om pahhain onni ni se on onnedoin~ 

~ennen olti orjuez~ 

~ei sa kaigist tyhjist azioist pahastua~ 

~elä pahhoidah hänem meltä~

~käyti paljahin jaloin~ 

~se ihmin nim pehmiäst lägäjä~ 

~pehmeän syämmenkä ihmene~ 

~häneld mes tabetti sotta~ 

~yks ei ann yhellä periks, eiko toin anna toisella~ 

~suku oli kaik yhes kos~

~meil ku oli pulmat, sis lauletti inkerin kildä~ 

~puhaz meijen kiel~ 

~yht puhku tödä ed jaksa tehä pitkä aika~

~toized pörizöd nim paljo sto puled on tyhjä~ 

~illad pidät käzitöidä tehti ja päre paloi~ 

~tubagam polttajil rinnad rekaja~ 

~sobu on mänd rikki~

~lämmä ei luida rigo, kylmä rikko~

~rihi oli yhtehin~

~ridelijän naizen kera om pahhain ellä~ 

~tavallim miz ei ju vina~ 

~ennen tömehille annetti rooska~ 

~kaikha ne ollit hyväd ruad~ 

~miul on silmätki mussad ruskiad~ 

~piä vähän aika sanav välliä~ 

~oli ennengi selviä ja vizahia mehiä~ 

~ne sigäläist männö sikkälin, my mämmä täkkälin~

~ko om pallo sisoita ni om pallo sisosanoja, k om pallo velloi om paljo verasteitä~ 

~elä siä o nih huima~ 

~sobulikkahan ihmizen kera oh hyvä ellä~

~veti mield paljo mehiä sotta~ 

~ahtass eletti ja sovitti, nyd on suret pertid eiko sovit yhess elämä~ 

~nyd on assiat soppuras kunis ei sovida~

~ked or rijjoiz, nidä pittä sovitta~ 

~ennen ei tabeldu, sovukkast eletti~ 

~hä on sovullin inmihin~

~sumelaist tydöit käiväd meil kyläz~ 

~hä oli niv vaga sto hä ei mahtand suttua yhtä~ 

~nyt se on sugu suttund sueks~ 

~ne suvvavat toine toista~

~hänen käest kaik syntyd~

~hä on syämissä mium pällä vaikk enno mittä tehny hänellä~

~syäm palla miul kotti~

~ken om semmoin syängäz, itse omam pule pittä~ 

~leigist hä syändy~ 

~ilman sydä veti tyrmä~ 

~miä on argalontoim mokkoma~ 

~mö omma yhen tahollist a hö on eri tahollist~ 

~hänel oh hyvä tahto vaig mihe azja~

~elkä sahada sidä haloks, se on taigapu~

~männid iltta istuman~ 

~kezäl jouhtud mele talvellist pakkaist~

~meijjem poiga on tabettu sotta~ 

~tarkkaizih hyväst männä, em miä öksynd~

~itse tavalla ellid~ 

~muissat sie tanoillist juttoa~

~siz jo tijetti ed nämä olla laukalaisija ko olla patapämyssy pässä~ 

~hä nin todizest läkkäiz~ 

~konska ei olt tubakkamest~ 

~tuhma ei tunne, vizaz ei verga~ 

~metsä on turpia, konska ei jo leigattu~ 

~kyl tuska sannoja tob~

~se oli mihil, vanhoil mihil parrad, ei nuril ollud, vanhoil ukkoloil~ 

~se uneksi, se näkkö hyvvä unda~

~midä tämä uni tittä~

~pitkin aikoim peräst ne tullit kätte, uned~

~ain olti vahvat hampad~

~vanhal om vanham mili~

~vanhemmad obastit meidä, nist mö piämme varin~ 

~mö noizomma tantsima~

~mö olti ku veigoksed hyväl sovul~ 

~elä velikunda mä humalikkahin kera tappelomma~

~se mihe oli syntynd, sihe kuli~

~vel miägi muissan ku pärettä poldetti~

~jumari poiga pyrgi miulle virehen~ 

~paljoha suttund sanno, vihastund verdaja~

~käess olla virut~

~viruista aina katsotti~ 

~siä ud vohma ku nagrad minnua~ 

~hä ongi mokkoma vohmain, ei mittä älly~

~voz männö, toine tullo, nin igä kullu~

~joz nosteled raskahia ni vähin kerralla~ 

~nyt on ärrillä~

~ettesilmin yksin ja takkasilmin toisin~

~yks kaig or rahha taig ei~  

~elä o nin ylpiä, pittä olla tazaizest~ 

~nois pidämä mannum päiviä, ei ennä te tödä~ 

~elä juttele yttömiä päivättömiä~ 

~my noizem omal kelel läkkämä~ 

~hä tekkö omalla uhkehuella~

~izän d emän jälgizil jäi elämäh poigu~

~jändehed voimoa andaa~

~kahtu jänöid ajad, yht et sua~

~jären suuri ei ule, vai on hyvättsäne~

~kerran gu sanon ga usso, elä järritä~

~pani pyssyt pyykämäh, jäntiet järäjämäh~

~kuni jäzend olloo, ga sini eläd~

~istundu nivelet jäykendi~

~min eläy, sen jäykkenöy~

~sanoa sulavazesti~ 

~rungu jähmistyy vanhate, ei kehtoa liikkuo~

~jälellized mie tiijän, a iellist en tiijä~

~jälellizii aigoi älä mustele~ 

~ieldäpäin kiven kun lykköäd, niin däleldä löyväd~ 

~dällespäi dogahiine on viizahembi~ 

~jällis ku eroi, ga yöksyi~ 

~omat jället ei tunnu, vierahat nägyy~ 

~eihäi veiz venehen jälgi tunnu~ 

~yhteh jälgeh sanotah~

~k ed duumaitse, ga omad jälled i tiddustad~

~sen roavon jälgie tuskat tuldih~

~elä syö kaloa ruotineh, niin et juutu~

~juutuksiz olles pidäy selkäh pergoa~ 

~mitä syyväh, kuta juuvah, sitä i parralla valuu~

~etä ota jygiedä takkua selgäh~

~niidä jygeidä puuloi ei soa nostoa vähäl väel~ 

~sano jyrkembäizeh, anna kuultah~ 

~andav toizel pajista~ 

~kulmiz alatsi vilgailou~ 

~vain kun tuossa näkyy tsäijy joutavan, nin juomma häntä kupposen~ 

~se on ihan justii muga~

~endizii eloksii juttelou~

~hyvä mieleh juolahtaa, paha ni lähe ei~

~häi toizem peäl löydeä juonda, itze on ainoz oigie~ 

~eläkköä hyväsistä, ei pijä juonie toini toizem peällä~ 

~vuota juohattelen, sit sanon~ 

~ei oliz juohtum mieleh, a ku toini juohatti~

~pidäy juohattua, ei pie unahtua~ 

~tulid dai mieleh juohtuid, lähtid dai unohtuid~

~mones kohtua julgevus auttaa~ 

~ei pidäiz ylen julgienn olla~

~pagize suul julgiel, hambahal valgiel~ 

~julgien luut, arran dället~ 

~jos ei vielä magoa, niin valvou~ 

~tule meän joukkoh, tul eäre~

~miä tänäpiän olen joudava~ 

~kun nuorena joutuu joutavan jälillä, niin silläh se ikä mänöy~ 

~kyllä mie siksi jouvan ku toiniki~

~kunne lähtietäh, sinne i jovvutah~

~midä sie mium peäl jouvitteled da juonitteled~

~minul oli äjjy nagrehen siemendy ga kyläh dagelin~

~vähempi kaloa kun soatih nin silloij joattih pienemmällä vakalla, enämpi kun oli kaloa nin suuremmalla vakalla joattih~ 

~johakko seä, soannoogo järvel mennä~

~tyhjeä joliztah toizem peäle~

~pagizoo dommin doudavaa~

~ei tässä ruveta tyhjeä kiistämäh ta jonnij joutavoa jankuttamah~

~heimokunnan nostatti minum peäl~

~suomalaini enzin duumaittsou, midä duumainnou, da siidä jorahuttau sanuo~ 

~jeätteä pideä, ei pie kaikkie höhlätä~

~em mie ruohi iändä jiävie~

~ei paha peittos synny, itse i jeävih~

~jo ei kyzy enämbi, jo tiddusti~

~kehtoad riitoa jatkella~

~ei jiänyt kun sulka käteh~

~jeägäs silleh, enämb en pagize~

~jeägäh toizeh aigah~

~mie jeäksiyhyin jotta en ijässäh lähe pahalla jiällä~ 

~ei muuta kun käsilläni pitäyhyij jeäm pankassa ta niim peäsiv vaij jeäm peällä yksinäni~ 

~ota jalgumiesty regeh~ 

~jalgubatikaz i käin sinne~ 

~onhäi sinne jalgitie, sidä myöte lähten~

~jalgavu miez on, sipakk on astumah~

~jalgevuksiz olem monet kerdoi yöl, eihäi soa yhtel kyllel moata~

~jalloittelemine on rungal hyveä~

~se om miez jalotoi, ei taht äjjeä~

~suksi vuotti uutta lunta, lyly liukasta lipuva, janhus hankea jaloa~

~tyhjeä kiistämäh ta jonnij joutavoa jankuttamah~ 

~luu jeäy jakajan käteh~

~jagajazed piettih~ 

~ei pyyssä kahekse jakuo~ 

~kyllä mie yskän ymmärrän, vaik en jaksa rygie~ 

~sid on velleksed ku rien jallaksed~

~katso miul on viijen vuuven vanhat kengäd jallassa~

~olet melgein idara~ 

~yhtä moata mantsim marjat, yhtä ilmoa itikät~

~ei ole lasta itkemätöintä, eikä kankasta katkiematointa~

~sypiemmästä jos sanot, niim mie itkeyvyn kerrassa~ 

~mil suul nagrat, sil i itket~

~itkiäl silmih, pagenial jalgoih älä katso~

~ku itkunaiga on, ga itkettäh~

~midäbö oled itkusilmis~

~itse minä tijjän, midä minä tijjän~ 

~elä kiitä ittsiedäs, anna toine kiitteä~

~itse on keyhy, ga hyvän syöy da hyvän juov~

~tuumoaa itsekseh~ 

~itseksi loajittih, ei myödäväksi~ 

~eig ole käskylästy eigo kazakkoa, kai ollah oman käin oal~ 

~itsemieline ottav omal nenäl~ 

~lemb on omaz itsez, omaz eländäz, omiz virroiz, omaz itsempiendäz, omaz kielez~

~ei nägyy issunda auta, pidäy ruveta ruadamah~ 

~kodvaizen istun täz~ 

~kymmenkunda vuott on siidä kun enzimästä kerdua meän kylässä mettsiä issutettih~

~herrad oigevutt issutah~ 

~kirjava on tikka metsässä, imehnisen ikä kirjavampi~ 

~elä indoista mänetä, elä huigieda lai, elä heity nagroh, pie lembie~

~humal hänen indovutti, muit ei olis torah mennyh~ 

~akkojen kera inttämäh ei pie ruveta~ 

~kuin e olu kindie, se on iralline~ 

~ilona käki mettsässä, pieni lapsi perehessä~

~ei iluo pie loittuoda ettsie~

~pitkän ilon jällel roih itku~

~jos en laulais polvenani, iluois sinä ikänä, ikä kuitenki kuluise~

~ilotoi on ristikanzu, hänel ei ole ni konzu hyveä mieldy~ 

~iloksini eloz on miul, kun on tervehys hyvä~

~nuorel aigoa on iloza eleä~

~hyvä on ainoz ilomielini~

~ei ole suruh sordunutta, igäväh ildavunutta~

~tsoma ilve on sinul~

~kehtuad ilvehtie da nagrua~ 

~elä sie toista ilkkua, vielä se kodihis koituu~

~ilgeikieline on, ylbevyöhes pagizou~ 

~älä tsakkoa, ilmai jo om paha mieli~

~ilmai sanoin, älä todeh ota~

~se oli ilminäne tozi~

~se on ilmoni valeh~

~leskiraiska konnum möi, lapset soatoi igäzeks orjaks~ 

~ikävä on sillä joll on kulda kaukana~

~igävie vuozie emmä kehtua nyt muissella~

~em miä igävee piä~

~istun täz igävissäh~

~igävy on olla yksinäh~

~höyräkkö ielleh järilleh pagizoo midä puuttuu~ 

~mitä etsit sen i soat~ 

~kuin kehen kolahtau se i älähtäy~

~kunne kattsou sinne i mänöy~ 

~älä pyrgei ielimäzikse, astu jällel toizii~ 

~sie iellist et tiijä midä tuloo edeh~ 

~jällellizen eloksen sen tijjäd, a iellist et tijjä~ 

~parempi on hyvä päivä iessäpäin~

~toizem pilloa elä ihasteliete~ 

~kaunehem pedran kun nägi, se niin ihastu dotta kogo mies vabizi~ 

~älä enzi hyvih ihastu~ 

~hyväz mielez nagroa ihkahuo~

~ei ole ihoine ildaizekse, muodoine murginakse~ 

~heän höpsehie usso~

~midäb istut höpsevyksiz~

~hyvä olet höpsiskö, et toimita ni midä~

~pahah mieleh meni höpsistyi~

~oled aiga höbypeä, ed muissa ni midä~

~sanoi höbäitti, ei duumainnuh sanojez~ 

~heitä jo höpäkehändä, en usso sinuo~

~hillaizeh hyvä tulou, hörkistellez vie parembi~ 

~midäbö olet hölmissyksis, ku ed virka ni midä~

~midäbö olet hölmäkkä, etk ole terveh, vai midä hölmötät~

~koulun käynyöt, laiskaks opassutah~ 

~olet hyvä höbelö, ed ota neuvotesta vardeh~

~dogo höberökse tulid, vai midä pagizet~

~mi lienöö höblöttäjä~ 

~vanhate rubiou peäluu häpistymäh~

~elä härttsiä sie, sinuh tämä azie ei kosse~ 

~elä sie usso kaikkie häskehie, katso omal silmäl~ 

~en kehannuh hädzissä humalniekan ker, lähim pois~

~hiässä i vieras tunnetah~

~eij ou hädeä midäh~ 

~hädä on, näithäi, loppuu mi vai sid hädä, k on eloo da i kaikkee kylläl, sid ei ole hädeä~ 

~tuli hädä kädeh~

~kergiöy tämä vähembäl hädiälendäl~ 

~ei piä hädäilä~ 

~ei se kahta tyhjeä hämmässy~

~mibo sinuo hähizytteä, midäb on hyveä mieldä~

~peän häivytti suuriz ajatuksis~ 

~hyväm mielen hytsäkkäzez olen~

~hyveä suav vie hyvendellä, a pahoa ed voi kohendoa~ 

~neuvo hyveänne päi toista, elä pahoanne päi~

~tuli hyvilleh, hyvil mielie~

~hyvin voibi, eläy tervehen~

~ga kui lähtenen, ga lähen~

~hänel miun vanhat hyvyöd ei juohu mieleh~

~pitkä ilo ei mäne hyväks, se on itkuks~

~hyveälin hyväl sanal ga lauhtui häi~ 

~engo varoa engo hynnähä, lähen kunne katson~

~miun luondo hyppii~

~hyvä on olla hyrkytellä, hyvän toiseni keralla~

~hyväm mielen hyräkkä~ 

~pölässyim, kai syväinala hytkähtih~

~en sano huuliks engo kieliks, juuri totta sanon~

~hyvä on huvennus pahan azien~

~joudavua hudjakehat~ 

~ei tijjä kunne menöy, kus tulou, vai tyhjiä hutakehtau~ 

~hupasesta matka mäni, kun teräväiseh astuma~ 

~vanhu hubajav, ei tiddä kezeä ni talvie~

~ei tävvy vattsu hubelal syömizel~

~ei pijä hupettoa, pitäy hyväsistä poajie i hyväsistä loatie~

~tantsittih dai hubie piettih~

~ei ole hubo huolevinah, eigo tibo tiedävinäh~

~olet hyvä huppana, et muissa midäi~

~heitä nygöi hupsindu, kun ei parembua paginua olle~

~meän hebo on hupsu mänemäh, ei sidä pie lyyvä~

~täm on hurua käzi, toin on oigei käzi~

~mi on tänäpeänä roattava, ei pie huomeneh sidä dättöä~

~aigani lindu nenöä puhastau, a myöhäni siibiah ojendau~

~huondezuni om magiembi ildundu~

~elä huomi huomenista päiveä, elä vai kädehizeh~

~on tämä vähäzel huonohko, ga menöö sentäi~

~kudai vanhuttah ei tunne ni kedä~

~älgää laskekkaa humalniekkaa perttih~ 

~pane huoli muata vasse~ 

~miun huoliloih elä harmavu, tiijä ittsiedäs~

~elä huoli igävöijä da pahoa mieldä pideä~

~huigienalazeks jouivuin, inehmizil en targie ni silmih kattsuo~

~tämä on azie huigietoi, puhaz azie~ 

~em mie hänen huigoandoa varoa, toko sanokkah hoz midä~

~hos tiedäy, g ei häi sano ni midä~

~mie kuulin sius huhuloi, olloogo totta vai ei~ 

~rahvahan huhuu ei pie uskoa~

~menetiddä midä pajistah, huihai heäm paginoidu~ 

~nyd mie hoksazin vasta kogo azien~

~ei ole hoppu hyväksi, eikä kiireh kunnivoksi~

~ei haukku huavua luaji, joz ei koira purra sua~

~hyvä olet hohotti, joga kohtan hohotad nagrad~ 

~hoss i hohottanet ka, vielä hohotustas toittsi i itet~ 

~lakki peäh ol laitettuna, ajatusta annettuna~

~tämä azie huolda peäh hoivai, ajatust andoi~

~pagizoo hyväl kielel, ei pahoita ni kedä~

~hivuksethäi on tukat katso suomekse~ 

~migäli on varoa, sigäli pidäv eleä~ 

~heitä hoakanda ku et tiijä midänä~

~midä sinä huakat tyhjiä~

~huamistelou kum puusta puonnud da vähän säikähtät~ 

~kyllä se toisen silmästä näköy ruhkanki, vain omasta ei niä hirttäkänä~ 

~hirvakk on nengozel tuulel lähtie järvel, emmo lähe~ 

~jeä on hizakka, ei ole jeäl mändäveä~

~hillasteleheze, nivel ei anna enämbi roadoa~ 

~hiessäh olet, ei pidäiz viluh männä~

~higluttoa hillakkazeh, ei ole ni kunne kiirehtä~ 

~pagizou hiksettäy pehmiel kielel~

~hillah roammo tänäpäi, huomei enembän~

~hillah hyvä tulou~ 

~se on jo moailmoa kävellyh~ 

~ei pie männä hienozella jiällä, sih uppuot~

~herroile hännäz juoksendelou~ 

~häi vai herrasteloo, a toizet raatah~ 

~ei kuukse kalan kutuo, netälikse neijen häitä~

~hänen kielen oal ni mi ei pyzy~

~herissät, niin elä sivalla~

~rubei hyvim pagizemah, kai mielen herkendi~

~herkkypaginaine tuuled i tyynet pagizou~

~oled i hyvä hengetöi sinä, tyhjeä sanod~

~paha mieli ku tuloo, toizel i hengeäd~ 

~hepittelih sanoa, g ei ruohtinnuh~ 

~mie issin vai omoadani hengie vardoijes, en andanuh tappoa~

~kuin ei ole hambahie, niin kaverran~ 

~kuni elätännöö Jumal sini elän~ 

~pidää heittää raado, do rubei väzyttämäh~ 

~mi annettih, ole sil hyvänä~ 

~se on hellä, jotta itköy kuv vain näköy toisenki itkövän~ 

~hänel on helly syväin~

~helly syväin, ni midä kelle pahoa ei lai~

~se pagajau puida i heinie~ 

~tazane on häi, ei ni midä tyhjiä viuhka~ 

~ei pidäiz ennen duumaitsusta havahtoakseh~ 

~tellot tedrenä kukerdi, hangat hanhena havizi~

~em mie viärä ollun, ei olis pitän haukkuo~ 

~midä hyö ainoa toinetostu haukutah, ei synnyt yksile yösijoile~ 

~hyö haukkuuvutah siula, sie hauku heitä vastah~ 

~kuim pagajau semmoista tyhjöä, niin hauskuksi kutsutah~ 

~kerran mih harjauvut, ni siit on vaigie erota~ 

~midä sie etsit tiedäjie, kuka noidie hajedgi~

~tie käyvä, hako levätä, jokivarsi juorratella~

~se oli naini semmoini jotta ei sitä suanun hallita~

~haldie joga sijazessa, moassa, veissä~ 

~miul on haldie luja~

~haldie on tanhuossa, riihessä, kaikkialla~

~ei ni millä haihu meän ikävät~ 

~haikkopa suullani tulou, unen kierre kielelläni~

~hillakkaiseh aina eletäh eteh käsin~

~edo elävy, rubiat vanhembaa ittsee opastamah~ 

~lindu eändeä omaheh kieleh~

~endizet rahvas oldih lujemmat~

~k oliz endin aigu, nygöine mieli~

~a mie kunne katson, sinne lähen~

~mänemmä tietöintä, osoamma myö~ 

~siä pidä elätelläkseh, kus parembi on~

~viizaz on, vähäizel vai vihjoa~

~ei tule elo ettsimättä, kala jalan kastamatta~ 

~ku on omua eluo, sit ei pie ostua~ 

~toizel on hyvä elaigu, toizel om paha elaigu, eihäi ole kaikil yhtenjytyi~ 

~kugali on eluo, sigäli eläd~ 

~kuin on hyvä elämä, sanotah, mie vain elyä elottelen~

~elämisty on, syömisty i juomistu kylläl~

~en tiijä enämpi mitänä sanuokana~

~mie ev valehtele yhtänä~ 

~minä en varoa täl moailmal ni kedä~ 

~min tänäpäi syöt, se vai sua~ 

~oman ittseh yöksynyh olen, omah kassah kadonuh~ 

~emmä tapa vain annamma eliä~ 

~eläessäh en ole viinaa duonuh~ 

~aiganah pidäz eliä~ 

~ruottsiraskat toratah veittsilöin, meän ei veitsilöin torata~

~koadunuh vesi ei astieh soa~ 

~pitäy toista auttua hiässä~

~olgah hot kylä tules da akat avandos, en lähe~ 

~mie olen yksinäni jeänyn, heimolaiset om mänty ta kuoltu~

~sano armaz arbazeni, miz on roinuh, miz on tulluh~ 

~kohtalleh ei sanonuh, arvaten sanoi~ 

~illalla ei soa arvautella, arvautella pitäy huomenneksella~

~eipä nähen arvauteta~ 

~arvelta ei soa ennem päi, toizin i mänöö~

~yhtez arvoz ollah~ 

~elä eistele, sano niikui on azza~

~miehet nuoret, aziet vanhat~

~parembi askel aunukseh kui vuaksa venähel~

~usso minuo, se on kui antti, min kui lubain~ 

~mie apeuvun kun hyö pahoin sanotah~

~muistele mullosie, ajattele ammosie~

~ei ole Jumalan hajuu peässä, itselläs kaikki vain anassetah~ 

~ukko uunii luadii, akka savie andeloo~

~kemb omal mielel rubiau toizen alamazekse~ 

~luu lihan vallitsijal, kuor leivän algajal~

~äijy on kesken keikuttajua, vähä agjan algajua~ 

~laiska on aina aikehissa~

~myöhä illas, aijoin uamus~

~omal roavul on aigu lyhyd~ 

~aigu menöy, toine tulou~

~iellembäst aigoa ei sua tiedeä~

~aigane myöhäzen luoh ei tule~

~kostoi on oma kuvottu~ 

~kedä kerdu keksitäh, sidä aina arvellah~

~yhes on yhkävykset~

~lähet pyydy pyydämäh, a koppelo kois kaduobi~

~min ehtined, ga sen ruad~

~kahta duumaitsen, lähtenengo va en lähtene~

~kahahaireil on, jeämmögö va emmö jeä~

~eipä kannattais kahata, kun ei ole assoa, eikä assan alkuo~

~huolet hoikaks vedää, kaihot muida kaijemmaks~

~mie en kysyt enkä kaivannut sitä, enkä välittät~

~mene vai rohkiasti, älä ni midä kainostele~

~rohkie rokan särbää, kaino ni kalaliend ei sua~

~muga pidäs lapsed opastoa venakse, ei livvikse pajista lapsil~

~kenen randa sen i kala~ 

~niin olima siitä sem pyhän sielä kalalla~

~konz on kalalleh randu, ga sit suahah äjjin kaloa~

~kaksiel duumaitsen, lähtie vai ei~

~kui ilmah, i kalmah~ 

~meän ei kanoi ni kukkoloi syvvä, herralisto syvvä~

~azie pidäis kannalleh kattsuo, ei pidäis häblätä~

~mie ev voi kannattoa kum pahoin sanotah, mie apeuvuin kokonah~

~no se om pakinoissah semmoini karhakka, vain hyvä imehnini se on~

~ken kuuzeh kurkottaa, se kadajah karkottaa~

~kargeil sanoil sanot, ga pidäis sanuo sulavemmil sanoil~ 

~mie mahan paissa karjalaksi~

~hiän pagizoo karjalazien luaduh~

~karistetah iäre lumovus~

~omat sanat karhuna vastah tullah~

~ei tule elo ettsimättä, kala jallan kastamatta~

~linnut pajatetah omah i kieleh~

~nuori kazvaa, vanhu hytsistyy~

~tiijän sykkö synnyndän, vain en tiijä sidä sijua kunne kuolema tuloo~

~vilu villan kasvattau, lämpöni terän teköy~

~kaupampiendy ei ni hyväkse mene~

~sanoil kaunistoa kaiken azien~ 

~älä n yhty kaunistelle, ole vaikkane~ 

~seä on kaunistun, lähemmä ulos~ 

~katsoi nuorembaite vähäine, sid vanhaten ei kivistä~

~kunn i viedäneh, ga kodie kats en unohta~

~kerdu rua, kahittsi katso~ 

~häi omoa hyvytty kattsoo, ei toizen hyvytty~ 

~ikäv on aika vuottajalla, suuret silmät kattsojalla~

~on nenii katsondoi, on ni aigaa kattsomah~

~muidu kehnotad, itse olet kehno~ 

~hänen kehityksii vai usko, ga soattau robehel keittämäh~ 

~ennen oli vesilintuja, ne ollah kavottu, mi lienöy kavottat~

~omah kieleh on kebiembi paissa~

~kebiästi pagizou miän kieleh~ 

~kedäkui räpiköitsen, sinnepäi elän~

~marjad ei olla ni kenen~

~kuin kehen kolahtau, se i älähtäy~

~ne bohatat, ked oldih vierahalla veällä koid loajittu~ 

~kel kibei, sil abei~

~kenen riez istut, sen i pajua pajatat~

~ken mullozii mustelou, sil silmy piäz iäre~ 

~elä sie vierahih azeih kemahteliete, itse myö sovimmo~ 

~mitä mieli miettiy, sitä kieli kelkettäy~ 

~hätä keinon keksiy~

~kedä kerda keksitäh, sidä ainoz varatah~

~midä kezäl keriälet, sidä talvel tabualet~

~elä kehtua hänellä kaikkie kerduo~ 

~kerda kuolla, kahittsi eliä~

~händy pidäy kuulta, kerran on häi vanhim~ 

~kergiele sie elä meän azeih~ 

~vanhatem mieli kebjenöy~

~minul om päivät ku kezäzel jänöil~ 

~oza yksil, kezä kaikil~

~omie pidäy syvvä, emm osta~

~elä kessustele meäm paginoi, itse myö tiijämmö~ 

~elä meäm paginoi keskevyttele~ 

~sie keskeytiit azien~

~mi on tuldu, se om mendäveä~

~ollah hyvät keskenäh~

~keskenäh paissah karjalaksi~

~kuin kerän algaa, muga i loppuu~

~kevät syömizet kereäy, äjj om päiveä talvez~

~keyhyz ei hyveä mield anna~

~nakroa ketkettäy jotta vattsa lekkuu~ 

~myötäsen lapset itkie älvöttäy, a vastasen lapset nakrua ketkettäy~ 

~kieles tunduu kugalain on~

~mi lindu se i kieli~

~liigane kielem pieksämine ei evuta ni midä~

~missä mieli, sielä i kieli~

~jo tunnen valehtelijan, suusta miehen kielastajan~

~en kielasta ni midä, eihäi ole hyvä kielastus~ 

~olet hyvä kiehkura, tyhjäm pagizija, ielleh järilleh pagizet~ 

~sanotah ta voipi ollaki pereä siinä~

~rahvahan kieli keändyö suomeh~ 

~kunne mieli muuttuo, sinn i kieli keändyö~

~mieli keändyi hyväkse~ 

~ajat mänöö arvelles, päivät piän kiännelles~ 

~anna kodvaizen kiihasteleheze, ga i lauhtuu~ 

~elä toroamah kiihakoita~ 

~sen kyllä kielti vanharahvas~ 

~eigo pie ihastuo kiitändeä, eigo pie pöllästyö moitindoa, yhteläizessäh pideä olla~

~oma kiitos haisuu~ 

~mi on hyvä, kaikkie kiitetäh~

~hyviä inehmistä kiitetäh~

~lopettogo kiistelendän vai etto, tyhdää kiistelettö~

~viehai en ole kiistänny, engo liene kiistämäh~ 

~hoz myö täz rubiazimmo kiistämäh, minä sanozin, muga on, a sinä sanozit, e ole, se i kiisto~ 

~no eihän tässä nyt niin kiirehtä liene~

~ei maksa kiirehtöä, vielä kergiemmä~

~ken sielä kiirehtäjä, astukkah hillembäh~

~kimahtis sanomah, ei äjjäl duumainnuh~ 

~käskyh ei mäne~

~kovavattsane, ei pöllässy ni midä~

~kinnastelih lähtemäh, g ei soanuh lähtietyks~

~ei mitänä muuta kun semmoni kinttupolku~ 

~kirzakka oled, ole vähäistä lauhakembani~

~kirpuomine se ei mitänä vai se äkki pysähys~ 

~kiropagin ei ole hyvä kuulta~ 

~kirjava on tikka metsässä, ihmisen ikä kirjavampi~ 

~kuni hengi rinnaz on, ga i elä~

~sie miul vastah elä kidzaha~

~tiijän kived da kannot~ 

~silmän otti, vai kiviständän heitti~ 

~puhun suulla puhtahalla, kielellä kivuttomalla, suulla suuruksettomalla~

~kehnuogo hupsuot, eigö olle oigieda azieta~ 

~ei pie linnumpezeä lekahuttoa~

~pitäy sanuo asie kohalleh~

~kohtalleh ei sannuh, arvaten sanoi~

~paha ei kohene sanondal~

~käze tänne sen suurem puun kuadaja~ 

~senki seittsemet kerrat~ 

~kuadunnuh vezi astieh ei sua~ 

~sano vai tervehyttä joga nivelyön kohtah~ 

~häi oli hyvä minuu kohtah~

~mieldy kohotteloo matkah~

~kogo ukk on se~ 

~sinä toizii maltat koirata, a omassas vigoi ed näi~

~nygöi on rahvas koirevunnud, vai voidas toizil ainos pahuttu luadie~

~elköä koiriutukkoa, olkoa hyväsistä~ 

~pitäy inehmisikse elöä, ei pijä koiruija~

~kolmastu ei sua arvadagi~

~kolmas toven sanou~

~ei haukku huavua luaji kun ei kohti kolkahtane~

~kohastani kun kontin kannan niin eistäni evähät syön~ 

~ei pie kopata, ottoa vierasta~ 

~tyhjäh elä ammu ni konza~ 

~ei hyvä pahua luaji ni konsai~

~konza lähtenen, ga siid i jouvan~

~midä puuttuo, sidä i pagizet~ 

~korgeiz ajatuksiz olen ylen~ 

~ei ole koin korkevuosta eikä suvun suuruvuosta~ 

~elä ole noin korie, mistä hyvästä olet korie~ 

~endizeh aigah konz tora tuli, hyö korvualdih, ei hyö veitsen kel pystetty~ 

~elä korzitteliete, sano oigieh, ku olloo midä sanottavoa~ 

~pane korva kuulomah~

~korrottamizeh pagizou, ei painamizeh~ 

~tyhjiä ed voi paista, jommin joudavii, tuulel työttävii~

~miuh koskovan azie on, ei siuh kosse nin yhtä~

~elä kysy kylästä neuvuo kotisih aseih~ 

~paremb on kodin kopeikka ku kylän rubla~ 

~kodikuvokkehed ollah, ei ole ostolaized~

~venaks pagizou, ei malta hyvin~

~kova koval vastah~

~midä kuuluu, kuda nägyy~

~uni on kelle kuigi~ 

~älä katso hänen kuhkutuksih, pie mieldy~ 

~kukkazikkoh ei pie männä kukkazie murendelemah~

~elä katkua noin kaunista kukkua~

~kudai kulleh meni, se silleh~ 

~kulleh kägeimmo, silleh i ruammo~

~myö karjalazed olemmo nygöi kullul joudunnuh~ 

~kävelten da kullelten nuor aigu meni~

~kuni om pyyvys pyytämässä, sini om mieli toivomassa~

~midäbä kummua kuulid da siidä rubiet kummastelemah~

~älä kummastelei tyhjeä~

~ei pie doga azieda kummastuo~

~piettävä kuluu, syödävä vähenöö~

~kuluu päivä pilvessäki~

~yksin päivin igä kuluu~

~yht aigoa kuluu, kuz i elä~

~ei niin kiirehtä, jotta ei kuolomah jouva~

~ei ole kunne myvvä, pyyvetäh omiksi tarbehiksi~ 

~elä suul suurendele, kun et kunnos kygene~ 

~pidäy tyhjeä kielittiä toizem piäle~

~koiteldih kogiezie, maisteldih magiezie~

~pandih nuori mies, kudamane tiijä ei ni midä~ 

~ollah hörkkehilleh, eigö midä kus kuulu~

~hos kuz elä, ga siid i hyvä on~ 

~kuda kus keräiltih, ga jo suadih vähäine~ 

~kuhes sah igeä, sihis säh tervehytty~

~kus tulit, sinne mene~

~koiru kutsun vuottau, hyvä itse tulou~ 

~kutsumatta tulin, käskemättä lähen~

~milleh elät, muga i kuulut~

~heitä tyhjy kuulevoitteluz, sano oigieh~ 

~akka om miun ylen kuulijani, kunnet kässet, toiziel astuu~

~pidäh kuulla midä sanotah~

~ei mies pie kudeidah, ei muissa omoa sanoa~

~nygöi om moizeks laihtunuh, ennen oli mi tsoma inehmine~ 

~se on kylmykielini ristikanzu~ 

~paremb on pitkän nälgä ku lyhyt kyllä~ 

~enämbi en rubie syömäh, kylläni olen~

~kyllä tuli hyvin loajituksi tämä azie~

~meil on elon kyllä~ 

~kyllänkeraine eloz, ni mis hädeä ei ole~ 

~elämisty on, syömisty i juomistu kylläl~ 

~ei ole kynnellä kykenijöä, jalam peällä peäsijöä~

~kymmene kymmendy paned, sit sada roih~

~paremb on paha kodi, mikui hyvä kylä~

~tyyni on, ei ole hänez azien kyzyjeä~ 

~kyzyndälleh oli, g ei kyzynyh~ 

~midä mie en tiijä niim pidäu kyzyö~ 

~menes kysyt hänel, kui häi sanou~

~traularit kynnetäh pohjoa myöten, jottei siinä ole enämpi kaloa, kun toini mänöy pyytämäh~ 

~mennyh om miez metsänkävyi, kadonuh om mies kalansuaju~ 

~pitäy tässä jotaki käpsehtie joutessa~

~siun lapsel, tyttärelles kävyy pahoin, ku kyläh annoid käyvä~ 

~hyvin käytöz itsel hyvä on~

~elän vai kädehizeh, en toisempäivästy~ 

~toatto rukka ei käsken ni konsa omoa kieltä unohtoa~ 

~g en usko ni kedä, itse tijjäm~ 

~ken om missä käzimittyän, se i tietäy~ 

~suu on köhmälleh tostu nagramaz, omoa ittsie ei tijjä~

~märgy kastundoa ei varoa~

~häi midä duumaittsoo, sen roadoa~

~kalavirral myö elätämmö kogo perehen yli vuuvet~

~jos olet terhakka, ei se moni kohta sotkeuvu~

~kyllä se kala koppoau, konza vai otannaks on~

~kylä on tuaz lähil, ga minä sih kyläh ni konzu vi en ole käynnyh~

~kodinokkohil on ruavod, emmo loitoz mene~

~mie katso pezevynnän täh en tulluh kylyh, mie tulin kylvennän täh~

~k oliz endin aigu, nygöine mieli, sid olis hyvä eleä~

~nygyzin jo unohetah kai vanhat tavat~

~ylbied nälgy nylgöy, koriet kevät kolou~

~omoa veärytty ei soa nähtä, a toizen veäryön nägöö~

~mie tuota ihmettelin jotta mitein se näin~

~ei äijie pie sanuo~

~midä nällembi, sidä parembi syömini~

~muga olet nälgähiine, gu olizit olluh kymmene päivää syömättä~

~mieli nuutsistuu yksinäh ollez, duumaitsed kedä midä~

~hyvä se tulov nuoren ottoa vanhan sana muissettavaksi~

~ennisty noudoa myö eläy~

~midä sie nuketat, huasta siivolleh, jotta suabi selvän~ 

~koira nimem panou, mies nimen kantau~

~ota oppi ottsahas, neuvo nenävartehes~

~häi om meän neuvoja, juohattelija~

~k ei olluh kedä neuvojoa, sid ei soannuh opastuo~

~häi ei suvaitse nevvondaa, omal mielel raadaa~

~nevvotes pane vardeh~

~häi on hyvyöm muistaja, vastah muistoa hyvyön näet~

~ei ollun ni mitä hätöä~

~vähien nihkityksien täh ei pie peädy painaldoa~ 

~kyläh neruo ottamah elä mäne~

~minä roan omah i neroh~

~olen nerotoin, neroniemell en ole käynyd~

~mi kezeä, se talvie~

~ei mäne kezä vezittä eigä talvi pakkazitta~

~naispolv om pienembäd da tsomembad~

~enn oli naizloadu tobjembad, a nygöi on tsomembad da hoikembad~

~pitkäd nagrod menöö itkuh~

~nagroks otti, ei tovekse~ 

~nagratandu meni itkukse~

~myö ku mötkeämmö sanuo tävvel kielel~

~meän kieli on livvin kieli~ 

~emmä myö venyäheks pakaja~ 

~akan kera elä mäne kiistämäh, vazan kera duoksomah~

~mennyön ajjan tiddäd, elämättömeä et tiddä~

~ajatus on aijan viekki, ymmärrys yön mänekki~

~muil kiitä muida maida, itse ole omil mail~

~en tijjä ni midä muudu, sen tijjän vai~

~elaigu muutteleh koz mih loaduh~

~älä mutkitelle, sano hyväizelleh~ 

~elä kehtua murehtia, mäni ni mängäh~ 

~siinä on ylev vähästä murehtija~ 

~milleh elät, muga i kuulut~ 

~kui ilmah, muga i kalmah~

~ei keäny järilleh yhtel mustatuksel se aigu~

~mid unahiin, sidä i muissuttua pidäu~ 

~pane muistoh, elä vuota joga päiveä neuvondoa~

~heitä vanhan muistelendu~

~mejjäm moine da sinum moine, ei parembi~

~ei pie ihastuo kiitändeä, eigo pie pöllästyö moitindoa, yhteläizessäh pidäv olla~ 

~heitä moitindu toizen~ 

~omoa karjalan kieldä moitit~ 

~mäne moittija enziksi koitas katso, da siidä vasta tule tänne moittimah~

~moni matkassa tulou, tapahtuu taipalella~

~monimielini yhez päiväz duumaittsoo monda kahta~ 

~hot moneh mänköh~

~monimielin olet sinä, vaste vai kägeid lähtie, a ed lähte~ 

~maailmas kävelles saat kaikkee nähtä~

~pitkä om matka moakivie, ikävä on aika vuottajalla~

~moaloinjavoz nurmet kai mäni muil, ennen oli meil nurmie kylläl~

~myö olemmo moamiehet, emmo ole linnalazet~ 

~ei meitä vaskirahoilla moanitella~ 

~miezrahvas otettih sodah, ylen vanhat koiz ollah~ 

~linnaz da kyliz om miliitsied~

~suomez on naizluadu tsomat, a miezluad on tuhmembi~ 

~mibo sie miehie olet, ku ei tuta~ 

~mimmoini mies mettsäh, semmoini puu vastah~

~mielekkähäst eletäh~

~hyvä mieleh juohtuu, a paha ni unoht ei~

~mielil on, a ei juohu mieleh~ 

~tävvez mielez on, ei hairo~

~omoa mielivaldoa ei pidäiz andoa ni miz azies~

~mi iessä se taguana~

~ming aigu sen viizastud~

~talo eläy tavallah, vieras matkoau aijallah~

~muas on madalan ruaje, ei taivasta ni tabuale~

~äijän tiijät, vähän maltat~ 

~mie em malta venähläzeks, mie maltan karjalaksi~

~nälläs syömini magenoo~

~mid edizeh luot, sidä i löuvät~

~lövvät, ole vaikkaine, hävität, ole vaikkaine~

~löytt on oma, kadonuh vieraz~

~lindu läivähtih lendi, en tie, mi linduloi lienn olluh~ 

~paremb on andua ku luvata~ 

~ei kahta hyveä, luvata ta täytteä~ 

~lyhyd aiga on eleä hyväl elaijal, karul elaijal pitkä om päivä~

~pagize lyhyöhez, älä pitkähes~

~luonnon mukah pitäy elöä~ 

~olet tozi lugii, ga ni puolii et tijjä~ 

~loitomma kum panet, nil lähempöä löyvät~

~kuz vai ku livvinkieli on, sigäli on karjal~

~et tiijä azien loaduo, a itse pagizet~

~omah luaduh joga linduine tsitsettäy~

~linnummieli on sinuz, viizaz oled äjjäl~

~kenen käskyz olet tänne liikkunnuh~ 

~liijemmän päivän elät, liijemmän kumman kuulet~

~hyvä sana lijjam mieleh juohtuu, paha ni läht ei~

~liigane kielem pieksämine ei evuta ni midä~

~ei ole himuo skolah~

~ken syyttä suuttuu se lauhuttamatta lauhtuu~

~yksi korva kuulemah, toini läbi laskemah~

~azien laidoa et tiijä, a pagizet~

~eletty valgei, elämätöi pimei~

~toizem piettäjeä on äijä, ga itsem piettäjeä vähä~ 

~ota kullat kuppihis, hopiet pikarihis~

~käsköä piijoillah lämmitteä kylyn~ 

~ei ze i tuo piiga ni konza ole nähnyt hyvyä päivyä~ 

~illas puhetta piizuau~

~pienembäkkäli ole, älä ylbieks littsavu~ 

~pieneksi oj jeäty kalansoalehet~

~kuj minun tytärdy et päästänne minä pään poikki sinul leikkaan~ 

~elä peälissä azieda, sano totta~ 

~älä dieluo peälistä, sano olluttu myö~ 

~ozas piälits et piäze~

~omani peän ymbäri ajattelemmos~ 

~piän vastah eläy, ei varoa ni midä~ 

~kel peä, sil i mieli~

~ku loppu tulou, se om piä~

~ei ole peädy ni pereä~

~ku et tiijä peähistä, g elä pagize~ 

~mie tiezin, em piähist sanot~

~kahtel peädiel duumaittsoo, mennägo vai ei mennä~

~ei kahta päiviä piäksekkäh~

~piänleikkoai peräruottsi~ 

~peräruottsi on Suomen rajan tagan~ 

~perättömii pagized, en voi korvis kuulla~

~mitä isot iellä, sitä pennut perässä~

~periempolvienaiguin, olgah mainittsemata~

~ei pie ni sanomah, ku hyvin et tiijä azieda perimpohjin~

~kun sota paukahtau, miehet viijäh~

~kaikkiem mielil ei pidäz olla~ 

~em mie toittsi paskanna sobiani~ 

~paskandan nenil herroil, midä niiz on lizeä~

~annahäi aigu paranoo, sit i meile parembi elää~

~hyvä on sanottu sana, sanomatoin vie parembi~

~yksi hyvä paremb on kahtu huonoa~

~ei huudajen huovistu, eigä pargujen parane~

~oli pität parrat ennein sielä Karjalassa~

~parta miehen kunnija~

~pagize parda, leku leuga~

~kuundele midä pardusuu ukko sanoo, häi tiedää, g on iän elänyh~

~loitomma kum panet, nil lähempöä löyvät~

~humalaz on gu pappi~ 

~tolkku työl, piä paginal~

~pidiä händy pagizuttua, midä häi sanou täh azieh~

~mie pakajan omie pakinoitani~ 

~älä tyhjiä pagize, kudamua ei tule~

~emmä myö venyäheks pakaja~

~kun näin jotta tora tulou, ta miepä juoksomah pois~

~ei paha ihmine huigieda varua~ 

~elä pahua pagize, tuloo paha pagizematta~

~hyvä mieleh juohtuu, paha ni vatsaz ei lähte~

~sih paha papin toi~ 

~huonone ga herra, pahane ga pappi~ 

~en tijjä pahoa ni hyvie~

~ei pie ensi hyväh hyvästyö eikä ensi pahah pahastuo~

~työ suomalazie otatta vastah da evässättä~

~otti vardeh miun sanomat~

~ota vardeh, älä unohta minun nevvoteksii~

~kyläh neruo ottamah elä lähe~ 

~kyläh älä mene, koiz lövvä neruo~

~ostamattomoa on vezi da uni~

~jogahizella oma i oza on~

~ota oppi ottsahas, neuvo nenävartehes~

~hyvä sana oppie andaa, paha sana pahah käsköö~ 

~pidäv oppie omah ozah eleä~

~opi vai kattsuo, itse i näed~

~äijä on mieleviä, kun ei ole mielen oppijua~

~lapsed jeädih kyläh orjakse~ 

~ota ongeh miun sanat, ne tuloo edeh vie eläes~ 

~maguat unet i onnet~ 

~kouluh käynyöd laiskaks opassutah~ 

~opeta hyviä, elägä pahua~ 

~olemma ta elämmä ta kesä kuluu~

~oltih, elettih ta kuoltih~ 

~minne oli matassa sinne i mäni~

~minä olen itsekseh, omah loaduh elän~

~mie omie ajatuksieni nagran~ 

~omoa duumoa myö eläy~

~oma on tsoma jogahizez~

~toizen omoa älä ota, omal elä~ 

~elä pane omoa, pagize totta~

~miitus puu, moized i oksad~ 

~midä myötem om peitettä, sidä myötem pidäy jalgoa ojendoa~

~suoravane on heän, sanou oigieh, ei sano silmien tagoana~

~oigielleh sanoi, ei kielastannuh~ 

~oigeimieline ni ked ei ylendä eig alenda, kai yhtel mielihyväl pidäy~

~ilta istuon tulou, uamu virkkuna kuluu~

~illaz on igä lyhembi, uamuz aigu rattozembi~

~hyvä mieli lohkahuttoa, a paha mieli ohkahuttoa~ 

~pyzyn omaz vallaz, en toizen sanan toakse rubie~

~mieles pyzyy se dielo, vanhemban nevvottu~ 

~omas sanam pideä~

~em pie minä vierahii puolii, minä ittseni puoldu pien~

~pie vain itse niin hyväsistä jottei tarvitse itkie~

~hyväz nimez vanhembie pideä~

~ken vanhembii kunnivos pidäy, se itsel tuloo~

~ei pie uskuo kaikkie~

~sanoi pläigäi, ei duumainnuh~

~aigu pagenoo vanhal~

~a emmä ole eläissäh härän suorolla elät, emmäkä i nyt rupie sillä pohasvutta kereämäh~

~poigoa älä naita bohattah, tytärd älä anna bohattah~ 

~hyö ajellah audol, bohattalisto~ 

~midä bohatembi, sidä julgiembi~

~bohatundaa älä rubia vuottamah, mene tijjä vie ielleh köyhtyt~ 

~kuni hyvytt etsid, ga äjjän kohtam polletad~

~kaikim minuu polgietah, ei minuu ni ken puolista~

~polguh pannah meän kieldy~ 

~pollunalain on livvinkieli ijän kaiken~ 

~eläjes pidäy tolkkuu peäh ottoa~

~omat paginat poveh otan lähtiez~ 

~en kielasta ni yhty~

~ei pijä kiron kera eikä vihassa matkah lähtie~

~midä izä igänäh, sidä poiga polvenah~

~aigani lindu nenöä puhastau, a myöhäni vasta siibiäh ojendau~

~oigiemieline ei sano ni kenem puoleh, ei lähe ni kenen yldyh~

~puolempidämätöi on, ei mene ni kenem puoleh, omoa totto myö eläy~

~syödävä puolenou, piettävä kuluu~

~yhel aziel om monda puolda~

~duumaijah puolin da toizin~

~hyväh puoleh pagizoo, toizii ei moiti~

~pie puolie, katso ittsie~ 

~em pie minä vierahii puolii, minä ittseni puoldu pien~ 

~vähä on toizem puolen kattsojoa, kylläl on omoa puoldu kattsuo~

~em mene ni kenem puoleh~ 

~pie omoa puoldu, omas puolez älä heity~

~älä doudavii burbeta~

~käskietäh, ed liiku, oma mieli k andau, ga lähted~ 

~häin ei toizen sanal lähte, ittseh mieldy myö vai menöy~ 

~kun ei mies puuta soane, polta pirtistä orret ta muut mitä irti soanet~

~tästä metsästä mie joga puuhuon tunnen~

~ei pijä puutaija tyhjöä, pitäy sanuo oikieta assoa~

~sidä puuttomutta emmo voi huonehta loadie~

~on elajjas puutuksii da tapahtuksii~ 

~ei se pyörijäl puul polle~

~niitä kävi kauppiehie alahoata päin~

~yksin päivin igä kuluu~

~ei pidäs pälähteäkseh, pidäs hyvin sanuo~

~midä minä liennen elänyh, k en omal pättsizel magoa~

~äijän pagizin yhteh kohtah, vähembi pidäiz bölbötteä~ 

~pagin heity, tyhjy bölbötyz~

~tsuudo sie olet kuim pölästyit~ 

~elä kaikkie hyvie ihassu, elägä kaikkie pahoja pölässy~

~elä pöllässy min kavotiit, elä ihassu min i löuviit~

~kuka sannuo kallauttaa se tekkyö rammaattaa~

~sil ihmisel älä iäntäis kallauta, tai sen tietiää koko muailma~

~hyvä se ur rahhaen kans kalaseeratav vaen siin on se paha puoli että se tullee tyyriiksi~

~vähä sellaine laiska mies, kehant paljo muuta työtä tehäkkeä ku kalastamas käi~

~kalastelee kaiken suvee, ei sill om muuta tyätä~

~elä kehtoo valehella~

~olen minä nyv vähä jäläkikalikas, mutta ehkä minä viä kerkiän~

~kum mestari kalisti rautaan, niin sillon oli ryhyttävä työhön~

~ei sitä palvelija sillon ollu, ihmisten kaltanenkhaa, ei s ollup paljom parempi kö elukka~

~olkuan kuinka tahtuan, en minä o kallellaankan siit~

~tämäm maaliman asiat taet ollan niim pahastik kallellaan että tokiko nuo ennää kohalleem päässeekää~

~ei se ok kallista ku rahala suap~

~paha on sen takiak kuoltakkik köyhän ihmisen kun tulloo kalliiksi~

~em miä semmossille jutuille kallista korvaanika~

~kauppamiäski on taas kallistanu tavaroitas~

~vanahat assiat ne on niin tarkkaan kallossa jotta kyllä ne muistaa~

~minä kalamailin sem puheista, ettei se menisikkee enee amerikkahan~

~voe mokomakkiik kalamu mitä or ruvena huastelemmaa~

~kartano herrat kurkistel kalveessa, ku köyhäkansa roato pellolla aurinkom paisteessa~

~ku oikein on maru tos eles niin kalappoo että onko se samaa ku selekänsä kääntää~

~hiä ei kalluu kettiä hampaissua hiä on kaikil yhtä hyväsuopane~

~sopu ravihtoo mutta riita kalavaa~

~aika se oj joka kalvaa~

~kovinpa vei Anninkin kalvaaks se sairaalareissu~

~kamalav vaatteilk koreile~

~oleks kuulluk kon kyläs on tapattunk kamali~

~kum mies on parraassa kamarassa, niin sehän ei pelekääp paholaestakaa~

~käyp se viisaskii vippuu, kavalakkii kammittaa~

~se ei oos selevä semmoine asija, joka kammihtassa o~

~älä siä kampea min puheitain miälihikseks~

~ne on semmosija miehijä että ne ei kampee asijata~

~piikatytöm piälles syyn kammenneet~

~minä oun vappaa eläjä, minua ee toenen kampee~

~mitä noi ihmisekkin musta kampee kunn ei ne anna mun olla rauhassa~

~köyhyys siinä kampesi kun ei millä ollut alakuum pannak~

~em mää pappii oikeen pelkä, mut on simmonen kammo vaa~

~kyl miä panen kampoih, em miä anna ittijäih hakata~

~se oli kyllä hyvänluontonem mies ei pannuk kampoen kenenkääk kansa~

~em mä rupia teirän kans kammoottelhon~

~sitä on nähnyt tuuletkit tuiskutkij ja sitä on vaen kamottanna, on sitä siksi luja pitännä olla~

~mut on se tuokkiiv vähän kampelallaenen uskkooj jotta se on tämä Suomikkii ollu jiäm peitossa~

~älä mnuu valla hauk, eik sul iso miäs muut tekemist ol~

~kulkevaisella kamua ja muuttavalla tavaraa~

~kyl mää markanki tyät olen tehnyk kun talost ruvan kans sai markka päeväs~

~se huutaa ja kiroaa kun pohjalain~

~hyvä sana mielen moanii, paha sana kangottaa~

~kyllä ol kanaheva paikka, vuan selevisinhän tuosta~

~osti sen vaikkei sil mitään tehny~

~sei tuk kirkkoo millonkaa~

~meijäl lapset oli kankijoita kouluum menemää~

~panennammiel ei kestäp päässä~ 

~se alako minulle tyhjee kankkaella, sillon minä läksih huitamaa~

~se aina kankkailoo vastaaj joka asiassa, vaikka sille mitä puhhuu~

~mennäk kankuttaa se vanahakik ko verttyy~

~ompa siin mänemistä etteepäi, eläminekkii o kannannas~

~ei yksim pualin ystävyyttä, josse kaksimpualin kannatella~

~se juurtaa niv vanhasta kaunasta, että se ny ennää kannattas kannatella~

~ei piräl lentääk korkkeemmallek kun siivek kannattaa~ 

~ei oikeen kannattanuk koko sahtia ja juappoutta~

~toeset ol sitä vaste että rakennettaan kansakoulu~

~vanahaväk kannatti sitä entistä muistoo~

~nei kannatan nimeä venäläenen kun ne on vaen ryssie~

~om mikä asia hyvään kun sitä kannatetaan nim perältä se selkiää~

~minä en valehtele enkä kieliä kantele~

~ku noi mäijärit tliiva ni o ruvet flaskuiki nimittämän kannuks~

~teijän ei tarvihtet tänne ollenkaat tullak kannustelemaan eikä riitoa rakentammaan~

~kaikki kansa kulkenu venhelä siihem mailman aikhan~

~pienhään se on tää meijjän kansa~

~nyt tämä ruottalaiskansa se onkii talavekki~

~kyl nykyaikkanen kansa oj jo semmost ete se herrast mittäm piit~

~mitähää sanos se vanha kansa, jos ylös haulastah nousis~ 

~nyt se ei kyllä kohta muu kelpaa kun nisu, niin net on krantut tämän mailman kansa~

~Jussi on hyvi kansaankäöpä, ei tule riitoo kennenkääk kansa~

~moni talo meni veroista kansliihin~

~joka jätti ruunuvverosam maksamatan ni sem myöttii talo~

~kato oikijalt kannalta stää asijaa~

~se puhhuu assien kannalleen~

~se seisoo omilla kannoillaa~

~eihän ne kaekki tarkoitukset kannap perille~

~em minä tässä ruppeek kieliä kantammaav vuan sanompaan kuitennii~

~em mää ol vihoi koskaan kantannu~

~annahan minä nyt selevitän sen asiin aevan kantalatusijaan myöten~

~perso ku vain kantapaloja syö~

~katohan kantarättiäs, siellä on mualimalla monta vuaroo~

~venälläissii ol laukun kannossa~

~onkost veronkantopäev kosk kruunufouriki näy tullu~

~mitäst snää menek kaupan kaltraha rahojas haaskama~

~se o vehä see jelkke et milt kantilt sitä katto~

~montahan sitä on yhellä asialla kanttia~

~leipää ne on leivän kanturaesetti~

~se eij ossoo muuta ku aina kantustoo vastaa~

~kappee on kahej jäläki yhe ei tunnukkaa~ 

~siino semmonem mies jokei paljom puhu eikä pukaha voan kun asija voatii sanoo vasten noamaa~

~semmonen kapina on ko tosa vähä torutaaj ja paohataam muttei kettään tapeta~

~kyllä mä pualeni pirän kapinoos~

~ruppevak kapinoittemam pia omas maasakin~

~moliv valtiolla töis ja meitä viethin siältä kapinasotahaj~ 

~kapistelej jottain täsä aikanin kuluks~

~jalakapatikassahan minä aina oon kapittanna~

~no mitäpä sitä tämän ikäne mies paljokaa tekköö mitäpä millonnii aekasa kuluks kapostelloo~

~kuin paljo niille pappiille tänä vuona kappoja mänee~

~ja tottakait se suntijoi ellää vanahain kontrahtiin mukkaan niillä kappatuloilla~

~vouvillekkik kapat piti maksoa~

~aena sitä kapsii tehhä jottae kun ei ou kiirettä~

~mutta eiköhän sinua vähän kapsuta, koska puhut nuin pöhölöjäs~

~sielä hurriin joukossa tuli aika niin pitkäks, ku ei sielä kuule muuta ku sitä kapulakieltä~

~eihän sitä ymmärräk Kokkolan kapularuottia muuk ko ne ihte~

~oottako te prohovessööri vai miksi teitä pitäsik karahteerata~

~kaikenlaisia karahkoja sitä mökkiläinen suapi polttoo kun ei ou ommoo mehtee~

~son ku vastapäivhäinen karhakka, ei lähe minkhän jos toiset käskee~ 

~että kehtaskii ilman syytä karata kimppuhuin~

~viittiikin karrauttaav vanhaa ihmistä erestakasin~

~ne on nyt kaikki karkeena noi pellot jo että niit ei o enään kukaav viljelly~

~kyllä mullon karehtinna semmonennii ajatus, jotta jättäsin koko touhun~

~elä nyt karehu ettei tule tappeluva~

~kyllä tässä täytyy miunniik karhistaatuuk puoliin pitämään~

~ei ensimmäiseen kariin autal lannistua~

~kyl ilta karjan kokuvoa~

~mokoma karikka aina siinä karikehtaa toiselle ilma asiitta~

~kun näen vanahaksi karilaaksi ellää niin näkkööhän sitä vaekka mitä~

~ei sillon olluk karjavviljellystä~

~oekeen kul luonto karkijjoo, niin tukka noussoo pysttyy~

~siit ku saat jalans oman pöyläns ale, karju siit vasta~

~kyl siäl huaneet viäl om mut miähet on karkkaunneet, katoneep pois paikkakunnilt~

~vanahanaekuset ukot ne on olluk karkeempiluontosija~

~kyllä mustalaiset karkkaintuu kun ei niille mitään anna~

~se oli karkulaissa ettei saatus sotapalaveluksee~

~oekeen selekäpiitän karmaisoo tuommoinem puhe~

~joset sinä nyt taokoo sitä kissua kiusuamasta, nim minä käön sinun karmatteliis kiinni~

~olim mä vähä karmialla miälellä, mutta sitte mä jällen lauhruun~

~kyllä s oli karmia lääkäri se Pakmanni, sanoo jotta jourumma helevettihij joka sorkka~

~van olipa se karmie juttu, liekkö hänessä ollut totta sitteeksikkää~

~jo ol allej jiähäv van kun kerran karmistautu, nin pitipäs puolesak~

~kyllä ne linnut karppaintuvat näiltä mailta, ko mettät hakathan palhjaksi~

~kum minäkii oun karsaasti elännä er ruppeek komennukse alla elämää~

~outoon karsaaseen ku koko mailmam meno~

~karsas on karehtijaj jälki, liikkuu se misä hyvänsä~

~karsas silmä kateen käyjän~

~siin talos kattotah köyhää karsahal silmäl~

~kyllä mua niin karsii semmonen touhu ettei tiäm mitä tekis~

~ne rupes niij jourukkaastik karsiintummaam pois ne vanhanajan tavat~

~pohojalaiset ne on karskia ihimisiä~

~kun on semmonen karstikas ihminen niin itek kehhuu ihteesäm~

~sitä ei pijät tullat toisen kartanoler rähisemmää~

~kyl tota kartanoki kelpas pittäk kun torpparik kaik tyät tei~

~ei os surun kartuu, jonsei vaa muista tartu~ 

~aina sitä tavaraa karttuu ku nuuka on~

~se tiettää kaik työhöö vierahal vaik itsekii joutas tekemää~

~kylhän ne omakutoset on pal vahvempii kun niilt konttiryssilt ostetut~ 

~kyllä mun jo kovasti karvaa nostatti, mutta sain itteni piretyksi~

~kyl se ny on siit tehny yhtä jos toistakiih, mut ei sool sen karvasemmaks päässö~

~voi kuinka karvaast se kirroo~

~ilikiät puheet karvasteloo viä jäliistäpäinki~

~mitähän sekii kasaa maaliman tavaraa ittellee~

~vallan kaskevviljelyksellä ennen elivät, kun ei ollenkam peltoo ollu~

~niit oli petoja niim paljo että ne söe kaekki porot~

~yksin ei mitäät tuj jonse kaksinkak kasosesti~ 

~ei ole menemist herrain kans marjaan, ei saak kassiiska takasin~

~ahne ja katee ette soisi toisella olevan mitää~

~ei mnuul mittän katteist luantto ol mut em mää sois kellä mittä oleva~

~jano on niin katkera jotta ennem minä kuolen näläkkään kuj jannoon~

~minä muistan ne katkerat nälät~

~sen illan katkoi syväntän juukelisti, mut oamulla olin toas ilonen kun kutusärk~

~katotast se asi, kuis se oikke o, mahrak sä valhetel~

~niihä sitä luuliis puust kattoi, mut ei se nii ole kuitekoa~

~elekee kahtovam minu kuhtuvai yle~

~ei ihmisen autan niin korkeelta kattoo ettei se ommaisians tunne~

~syntyvä ei sijjoo kato eikä moata kuolova valihe~

~sitä ei ihte huamaakkaan ko sitä vanahenee~

~elä sinä uskok kaekkie mitä sanotaan~

~kuttumattomal vieral ol kattomaton paik~ 

~vahinko tulloo kahtoenniiv voan kahtomattomuuven tulloo usseesti~

~eihäm meilä nys saman katon alla syöläj ja paskanneta~

~meenas lähtee moalimalle mutta tul katumapeälle ja jäe kottii~

~mie aikain sinnuu siinä tien katveessa uotin, mutta ku sinnuu eij näkynä, nii mänin yksin~

~ihimine on niiv vähätiatoosta jotta s ei tiäräk kauva etehem päim mitää~

~ei leipä lopu niin kauvaan kun tuuli männyn latvaa heiluttaa~

~ei kavaluus kauvas kestä~

~ei kukkan kauat enä souttakka os kom moottorpaatel kulkkita~

~em mää tahtonu lähtiä kouluhun ollenkaa~

~kyllä tuala sitte turmasti kirothin ja huuthin, oikeen mä rupesin kauhtumahan~

~se oli niin likelläek kun kaokanae että oli sattuov vahinko~

~ei se stä asiaansa meinannu saara sanottua mutta sillai kaukaa kaartajen sittek kumminki~

~mie uatteli mitä sil on asijua ku huastua nii kaukua kiertäi kuartai ja lopult tultii jo asijua~

~kaokkoo viisas puuhun kahttoo, vaj juuresta se noussoo~

~enhäm minä juuri pelännä, mutta ei kaokookaak käyny~

~mine oo käyny kaopungisa kauvolle aikaa~

~mitä sinä tyhjjee kaunnoo kannat, eihäm meillä pitäsim mittääs semmosta ollak~

~ei kylyvy kyllin kiitä, jos ei kasvu kaonistele~

~em mää niitä kaunistele yhtään konnei ne mun kaunistelustanim paranek~ 

~ryssät ennen kaupittelit, mutta nyt nämä ruottalaiset~

~ei ne vennääl ossaa tinkimätä kauppaa pittääkää~

~monikim meni kirkollev vaan ihan niinkun kaupolle~

~nuista ei tulet talon omistajjie, ne on liijan semmosie kaoppahenkisie~

~soon sellain kauppasaksa, ei se muuta tekiskäh ku kauppaa~

~se on kaupunginajatuksesa ettei se hoksaam mitä~ 

~minust oj joutavaa että kaapunkiherrat tullee meitä neuvvoon~

~siihe minu kaupuntmänöi seisattu, oli hyvilläi et peäsi pois~

~sieltähän sitä viinoa soatiin kaopunnista~

~minä läksin pois, en minä viittinnys sen kauruamist kuulella~

~mitä pahaa min oon teillen teheny, kun te meillen tuutta kauteeraamaha~

~mä kauteerasin sitä itte miälehnäni, ja tuumasin, saattaa se olla niin~

~kavala mies, yksippäi haasta, toisippäi tekkö~

~niil on niin kauhean kavala se puhheen juoksu ryssilä~

~se o aika kaver ku jättä toise yksin tappelema~

~ensihhää lintukii kaverin hakee ku pesän laittaa~

~kaikkien kans kaveruuresta on enemmäv vahinkoo ko hyätyä~ 

~en minä kavonu heijän puheisiin eikä asijoihin ollenkaan~

~siihen aikahan kuliettihin käyren eikä kenenkää miälehem moliahtanukkaaj jotta matkat olis pitkiä~

~yhläppäin käyp yhlen askeleht~

~ympärik käöp ja yhteej joutuu~

~jos ei vanhuus muuta soan nin se pannoo hiljakseen käömään~

~sittek ko miähekki oli että oikeen silmillek kävi ni kyllämää päältänin torjuin~

~järjen täytyy käyr tyän erel~

~miul jo käi mielie, jot näikhä tuos eij uo semmoista petosta mieles~

~minä sitä kirjuttammaa opin ilima opin käymätä~

~ei ikääm myö ruohtalaista puhu~

~kyl maal munt viisast on ko merel vahink käy~

~hyvä ettei hullummin käiny, maa jäi vaik lato paloi~ 

~mikä on käynny se on käynny~

~elä käy hullun kansa huastamaa~

~puheet loppus keskej jonsei hulluja puhuttas~

~paremp on tähe jäämää, ko kese uupumaa~ 

~se aena joe ja tappeli ja kuoli sitte keske ikkiisä~

~hyvä se un kehahellak kum pääsee valamiim päälle~

~niiku muuta mualimas ei oiskua ku työ~

~tulin niin noloks etten kehrannu hävetäkkä~ 

~Kempeleestä oon ja kehtaan sanuva~

~elä kehttoos suuttuvam moesesta tyhjämpäeväsestä~

~älä sie oo nii kehevä joka paikkaa pistämää päätäis~

~kehii ihmine isontelii asioita, puhuu isompata puolta~

~ei niin hyvvää jota ei moitita, eikä niin kehenuva jota ei kiitetä~

~kehno mitev valehtelet~

~ei tiällä tappelluu tuotak Kustitak ois ollum millonkkaak~

~kehnookos sinä sittä hupsit joutavoo~

~rohki ruakas hake, kehn nälkkän kuale~

~liekkö tuo kehenontunuj jos hän ei liep palijo parannukkaa~

~kehnäsi siltä rahaa ja lähti oitis ostaav viinoo~

~ei pitäs kehnätät toista ihmiist, tarttis tulla omillaa toimien~

~rukiit äite pyys kehruospalkkaa, kun ei ittel maata ollu~

~kamal miäs jua ämmäs kehrurahakki~

~isäntä makso ketruupalaka~

~semmost kehruveroo oli, pellavii kehrättii~

~oli nuorempana keihakka tyttö, vaen nyt se on uskovaene~

~aina sen on kejjaus mieles vaikka se on olevannaar reilu~

~eijjoo ihme, jos rupijaa keihomaa, ku ei etukättee tiijjä mittää koko meiningistä~

~herroellev verot vettää, talompoijillet työt tekköö~ 

~älä siinä mun eresäni sillai keiko, niin ko mikäki komelijanttari~

~keikkuilkoo hav vielä kerran niim minä näötäm mistä tuulee~

~hyvähä kussui on kulokee ja käskii keikotella~

~ne saksat viimme markkinoilla keilasi tuolta Niemen Jannelta kaekki rahat~

~kyllä minä meen sinne omin keinooni~

~ei sitä hätähän laske niin kauvan kun on elonkeinua~

~keinokkuuvvella se un aena päriänny~

~aina se ittensä mailmal läpi keinoo~

~puhu veikkonen suarahan äläkä siinä keisuuttele ympäri lumperoosia~

~kyl tyät mailmas loppumattomastem piissa, mut hullus stää tekevä~ 

~joskus tulliit niiko Suome puoloiset ja kyssyit, eiks teil oo mittää keittii keitetty et antasitta ruokaa~

~opettaja on semmonen keituri, semmonen ylävä itestään~

~nee ovvakkii semmottii kekkaloi ihmisii, eres nii makeet ja takaal haukutaa~

~se o miu oma asiai, kui mie mään näinikkää vai sil viisii niiku sie kekkalehat~

~monta suuttunt sannuo, kekkähynt kerkijää~

~se kekloettel köyhiltä talot ja moat~

~kun oesin niin kekseliästä joka ossaesis sanuam mikä oesiv viisaampaa oottaakko vielä vai joko lähtiä~

~ketä kerra keksitiä, sitä ain arvellua~

~sehän kelasi itelleem melekeen kaikki kunnav virat~

~ei tua käveleminem mitään kun on hyvä keli~

~aekamiehet laeskana kävelläk kelekkanoetteloo ympär kylijä~

~se vua männäk kellittellöö, vaekka ne o sille tuomijoeta tehnä kauvvat ajat~

~ei herrasväet tie muuta suvel ku kelliivät aurinkompaistees~

~se on olluj joku köyhän kellukaenen kun siitä eij oop piettyl lukkuo onko se kuolluv vae ei~

~erespäin ollahan miälinkiälin mutta takanapäin källätähän~

~kyllä son hyvä toista källäämähä, vaik ei oo itte sen kummee~

~älä kelleä köyhän kelkkoa, leppäist jalakset on omassaiski~

~sitä sannoo ei pie sannoo, jonka kelepoon ei piäse~ 

~ei ne kelvon uskaltanneep puhuak kun ne pölkäs nim pappia~

~ne on kenkkinnä maitaan yhtijöille~

~mitä kommeempi talo sen kenkkumaisempi olo~

~siäll oli se emäntä niik kenkkumainen että poih minä lähälin~

~siinä on niin kenkkumaenem mies ettei sen kansap pier ruvetam millekkää~

~se on niin kenkkuramain ihmiin, että se puhuu eles toista ja takan toista~

~mänkee työ kenkäjalakaset eillä päim, myö tullaam perästä~

~peäseekkö stä kenkäjalakaene immeine puuhun kuh hätä tulloo~

~kaulak kenossa istuthaav vaij ja olhaam muka fiiniä~

~aena se kepaistelloo ja ihteäsät telläelöö, on olovannaam paremp kun toeset~

~ei stä tiijät kuinka kaovan teälä kepastellaa~

~kylläpä olet ku et tohtinu tulla mulle avuksi ku nuot jätkät meinathin minun pieksää~

~jo nyt tek aika kepposet, ko satah rupes~ 

~tek se miule pienen kepposen ko suksen katkas~

~tokenehhan siinä jo viimenni, eli sulle käöpi kepulisti~

~kaekellaesella kepulipelillä se on sehhii kaeken ikäsä peätään elätelly, ei kunnon työllä millonkaa~

~kepulipelillä on moni selevä assie keännetty aevan nurin päen~

~ei niin hättää jott ei lähtijäk kerkiä~

~täytyy sitä keriitä kualeenkin~

~ev viälä ollu kerriinny eles nukkuun, kun isäntä jo tuli tyähön herättään~

~eijj ouh hoastanuv vielä vaen kerkkiipähän tuo~

~pakollista se ei ollum mökkitalloessa kerjäläistem pito van verotalloessa se oli pakosta~

~tulis kovat pakkaset joka tappas kaikki kerjäläiset~

~kerju on kiälletty muttei antamast ov viä lakattu~

~koko elämänsä seki kerijuh kuluki~

~jo joutu seki kerjulet talosthan~

~kun kerjuryssiä kulki, kerjäsit ja kulit~

~lopeta tuo kerjeemises, se on ilikeetä kuunnella~

~em mnää olt tottunk kerjupalol elämä~

~ku sekin kehtas lähtee kerjään~

~ei kerjuu kalua puutu~

~sitte se rupesi yhtiön asiamieheksi ja, kävi kerihtemässä ne toeset talot~

~mitäs sem muluku suuruuvesta ku seu vaa kerkee kulukemaa~

~on niitä kerkijämielisii ihmisii, ku hyö ei aattel mitä hyö tekkee~

~se on niin kerkievä että se jo tekköö kun toenen vasta ajattelloo~

~valmis vaivanen sothan ja köyhä kernas kuolemhan~ 

~kerraastev vain ihiminen on nuori elääsnänsä~

~ois tuos olt kahistkii sannuo mut kerral se män~

~ei se kuunna mittäät totelleen, se on elännä niinkun on tahtonna~

~ei muuta ko ellää päivän kerralhan niin kauvon, totta se jotenki loppuu sitte~

~ain o menny päivä kerralleen eik ehtoosee asti uskal ajatel~

~ei siitä savua tuuj johna ei kerrav valakiaakaan oo~ 

~pitiä lähteäk kiivaastej jos kerram meinaa männä~

~sit ko maantiä tul tehryks, ni rupesi isomat talok kärryi tekemä~

~se rupes siinä häjyylemhän, niin motin sen kerstuukhin kiinni ja paiskasin pihallen~

~ko kerta miäs on ni luulis sen nyj jottain tekevän~

~mykkä ko möki laps kerruul~ 

~ennem mie käyn ja kerrään ennenko varastan~

~kaik palkoliset on sukkuu keskenäs~

~jos keskistä tietä menneepi, nii ei palijuva erehy~

~älä pyyvä olla miessä ielimäine äläkä jälkimäine, ole keskertaisenna~

~se on niihen keskine asija enkä minä siihem puutu~

~eipä mum mieleni tekkää ihan kylänkeskukseen~

~sielä muan keskuuvvessa ku apuva ei muuvvalta suak ku harteistaa~

~yks piä kun on kesäsät talavesa, ei muistat toista kättään~

~kum minä kesätienestilläni makson talavev velat niin ei jäänyk kätteem muuta kun tupakkirullaa hinta~

~ei sunkaan siitä mitään ihimistä tuu sellaasesta, joka tuala kylällä vaan ketalehtaa kaiket päivät~

~eihän köyhällä muuta ook kun kunnie~

~ei täs köyhyren tähren köyrys kuljet, muut ku vilu ja näljän tähre~

~minnuo kun ei ook käräjissä käötetty niim minä en oom muita käöttännä~

~ei täältäkäm muut käyttänyl lapsiaan koulussa~ 

~Pekko eij ollu hullu eikä köpsä, se voa keveittäin elättel ittiää~

~ei meillä sitä keuhkova ollu, että pakhon~

~mittään se siinä meinas kaunistella, kaunistelloo tyhjjee~

~ja kampata ei saa, pitää tapella reirusti~

~voittuaha silviisii, ku jalal kamppuap~

~voephan se ollan niinnii~

~ku o hätä käjesä, nii siinei auta juut eikä jaat~

~jaahampsis, sano tehtaal likka, ko ruatti loppu~ 

~kuka tuommosta jaahaelemista jaksaa kuunnella~

~eihän täh ny niin vihalaasen kiirusta oo, jaamitelhan vaan hilioollensa~

~minnuu ei silloin olt kotonna kons kiirettä joajettii~

~jakka se soa jalat allee ni kyllä se siitä lähtöö~

~ennem papit tuomittivat ja jahtasvat ihmisii~

~ei siitä tum mitään kun sitä iankaikej jahkii~

~kyllä minäkij jaksan epäilläs sitä mutta min ej jaksav väitteä~

~ka jalan tulin koko matkaj ja jalan arvelem männäkkiik~

~jalakalapsia jokka teit, nep panthij jalakapuuhun~

~jolles sää luve niin lukkar tällä jalkapuuhun~

~pappi panee jalkapuuhum pöyrän allej~

~ennem pantiij juapuneen sakost jalkapuuhuun~

~joka yksin teki lapsen, jalakapuuhum pantiin~

~kyllä minulle ois hätä tullunna siinä, mut peäsin jalkapakkoon~

~käsipelil ennevanhan kaik tyät tehti ja jalkapelil kuljetti~

~se teki sen jalakatytön isäntä vaenoalle~

~paremp o olla hyvä uko jaloksis ku paha uko pääpohjuksis~

~kyllä siin oli jalakoomatkaa jos kauppapuarhil lähti~

~jokahine ol suutari, teki jalkunet ittellä~

~mitä sinä suotta jallaat ja vastustelet hyvää asijaa~

~kyllä markinoolla ensikertalaasta heleposti jallitetahan~

~ne koittaa sua jallittaa, mutta älä usko niitten juttuja~

~kyl se meittii jallitti, ja tyätä tiätti~

~tuhma tuntuu tulostaa, jalo jalan iskustaa~

~hän o nii jalo ihmne, et anda vaik jakkus seljäst~

~kun syä hyvää ja jua jaloo nin kauniin karvan kantaa~

~jos se puhheellaan seisoo, se oj jalo immeinen~

~siinäpähäj jalo tapasan näyttää~

~entivanahasten ihimisten elämä oli palijoj jalompaa~ 

~se on kaikkem parhami ihmissi, oikke hyä ja jaloluantone~

~sattu jouhtenen ampumaaj justtiin sinä päevänä kun se raohotus loppu~

~se pysy niim pitkältä se mailma yhresä jamasa, ei se muuttunu~

~eihää sit yhtä ja samaa asiaa tartte koko päivää jamaa~

~ei höil nii riitaa olt, koha jamisiit~

~mitäs sitä sammoo jamot monneen kertaa~

~ko ei nyt jamos oikei suureks tuo sota~

~sepä onniiv vielä sitä vanahan kansaj janahusta~

~ei se o tapojaan muuttanna, on voan janhuksellaan~

~mittee tuosta myötääsä jankkoo uskoohaan tuon terve immeinen vähemmällää~

~äläkää siinä ny riijelkö ja jankakko tyhyjän takia~

~siinä synty semmonej jankkina että poes minä lähij~

~ehä tuost yhest asjast nyt ikkääse kehtais jankuttaa~

~siitä asiastahan täss oj janteltu vael liekkö tuo tullus sen selevemmäksi~

~se on semmonen miäs et se janttaaruu sammaa asiaa kuinka ja kauan, ettei sitä viitti kuullella~

~ei se tarttes semmosta janttaruamista, kyl mnää sev vähemmälläki ymmärrä~

~ei toemita ruveta puhkuilemmaa, parasta on raohassa kahtoo, minkäsorttiseks asija lopulta jantuu~

~kyllä sen luonto on jantunna niij etteij se anna periks, vaikk ois viärässäkkii~

~koira purra jarahutteli net jäneksen pojat ja kanto yhthen läihän kaikki~

~opettaja jarnisti poekoo niskasta ja kyyvihti pellolle~

~opettaja jauho sitte tukastani mua, että pääni pyärryksissä oli~

~jahka mä tuun kun jouvvun~

~juu ja jaa ja jassoo, se on kaekki ruohtia~

~matala jassikka van se on korkeelle ajattelova mies~

~nuo ne sitte aena tyhyjää jatisee, olokaa kerrannis sovussa~

~älkää siinä koko päivää yhen mitättömän asian takia jatisko~

~iltoa voip jatkoa mut oamu tuluo aikannoa~

~pitkä jatkain tulloo, lyhyt iliman jatkamata~

~mitä tuosta nyt ennää jatustaa~

~mitä siinä jatustelloo, sannoo suorraa~

~elä aena hammastat toesie ja jaohat toestem peällev vihhoa~

~se otettiin, viljassa se, makso siäl, ei kelpannur raha ollenka~

~kärrit kuatu ja hevonen kimmerty selekäpiilleen ojankuuskaan~

~ei tämä kenkkuunen aika sillä alituusella mouruamisella jenkkaavu, sitä soon, mitä soon~

~minä mihi oon kerra oppina sem minä tie~

~ko se seliitti sen asian uurestansa ni kyllä mää sitte jo jyvälle pääsin~

~miä olin kaikki kalliimpa renki koko Vakkolan kyläs~

~em mie ossoa tähäm muuta sannuo mitteä~

~pitäs tuo ollas selevä jo sanomattakkii~

~josseivat tien ni olkoot~

~on niitä olt niitä raskahii aikoi jos on siit hölläntkii~

~joss em mie etsintkää nii em mie löytäntkää~

~ei kielläk kukkaat tieppä jos tahotki~

~ottakoo jos tahhaasa~

~niin se on jotta se om puhumatap paras, tehkäätpä jos tahasa~

~et kyl vanha aikkan opittin tekeme site jos teteki~

~on sitä oltu, ja on sitä nähty toista joh molempaa~

~siinä on soanus soutoaj jos huovatakki ennenkun tähän asti om peästy~

~josko se männöö tahi ei mää~

~a miul juohaht mielie semmoneki assii~

~minun kuj johahti mieleen tuossa~ 

~se tuo outo tie minun tännej johatti, em minä meinannut täälä astik kävvä~

~e mä tier et kummot se simmot o johrattunnu~

~minä juohuttelij ja juohuttelin, eipäs piähäm päläkähtännä~

~annahhan juohuttelen, kyllä se juohtuu~

~opettelehhal lukemaan nim pappi kinkerissä piätä silittää~

~ku suap itellee jonniilaese tönön nii oha se paremp ku ollat toese tuvan nurkassa~

~no jonnillaisii miehii otetaan töihin, mitä lienööttiik rosvoja~

~no sitä pannaan nykyjääl lapsellej jonnillaesta nimiä~

~jottae ja jonnillaesta sit on suuressa joukossa~

~kyllä se om männyt tuo moalima jonkulaeseksi~

~yks ko neuvvuu, toine tekyy, kolmas tietteä ja hyvä tuluu, kuka siin sillo on johtaja ja kuka paras~

~mihi ihminen tottu se pakka sitä vanha johto menemä~

~kaet se ensinnä muuvannem meinas, mutta tännes se lopulta voaj johtu~

~se huasttaa tyhjjee olematonta, jossa ei oup perree eikä pontta~

~asiat noon, jokka riitelee eikä miähet~ 

~jota osavampi, sitä pirumpi se ov vuskaamaan~

~jok om mua pirempi s or rojo ja jok om mua lyhempi s om pätkä, mää ooj just kohtuullinen~ 

~ei niin pahaa, jottei johonkana hyväki~ 

~parrei seun ku jotakaa oo ku ei mittää~

~soo stä jokahinen elee sortillansa~

~jokamiehen sahtia nep pyysip prahtimiehet~ 

~voi voi noit lapsukaisia, niil on jokapahasel kauhia nälkä~

~kyl joka pahin muistoo vielä sen pula ajan kun ei sillon suant rahallakkaa~

~jokapahii kirnuvaa tyylillie~

~a pithä ne jokapäiväist työt tehhä pyhinkii~

~kyl me kaik seura, ei me ol ahrasmieline~

~minä en oukkaa niin jokaruokanen että höynäyvyn joka puhujan perrään~

~talakouvessa käönt ol jokavuotunen palaveluksen teko isäntätalloo~

~jokayhtä riekkova piti uuvesthan ampua~

~se on semmonej jotka, ee vihtit tehäm mitii, kuljekseliihan siinä~

~jokanen teke ninko ossa, jokune ninko se kuulu~

~joka on sen tapain, nii se petkuttelee siit taval jollakulla, tekee se siit mitä hyvääsäh~

~eletään niinkuj jonkup päättömät~

~sehän se luulloo joku olovasak kun soapi kirkkoherran kansas siellä kansliessa mollottoa~

~ottamalla viijään sottaan joko lähe eli otak kuula~

~kun ei lähtene minnekkää, niin seisoa jokottakkoon siinä~ 

~riittie se pienempkii jolina noin turhast asijast~

~ei se oikeem miäsmoinem miäs ok kum poraa jolisee~

~oo juosta jolokuttanu, ku ei ollu vakituista kiirettä~

~se oli juuri sellaanen, jollaasesta minä sullen puhuun~

~ei sill ook kiirettä, teej jollonkullon kun oo hyvvää aekaa~

~em mää ens meinanut tän tullakkam mut läksi sentääj~

~se juop jollottaa viinana kaikki tienuusa~

~mennään hemman kemmaa ja tullaan jomman kommaa~

~taet olla yhtä lystiä tekipä tuoj jommin elik kummin~

~ei siinä peäsep puuhun ei pitkään tekipä sitte jomminkummin~

~olla nii olevanas et~

~oishan se elämä männyt jonaannik kun oisik tuo terveys pysynnä paikallaan~

~se juopi ja tärvvee jonnijjoutavviir rahasas~ 

~jonnij joutavoo, veissä juotavoo~ 

~elä puhuj jonnejjoutavia~

~oesikko siinä tarussa jonkaallaesta pontta elip perreä~

~on siinä jonkuummoenev vahinko tae erreös tulluna~

~mitäs sii jonnaat, lähletää taikka ei~

~ain se marisuo jonniijjoutavast~

~elä tulem minule latelemmaa jonniijjoutavuuksijaes~

~teet työtä lämpymiksesi~ 

~pittää tästä lähteä ettei jonotu yhthen paikhan~

~asijathan menevät jontonaan, ihan omalla painollahan~

~kismittää mua jouki jos mun puheetani väännellähän~

~ei see ol tosi, kyl sinu o nyt joorotet hyvinpäivi~

~en oo ies kuullukkaa, jopa että nähny~

~elä iliku, ennen kun out ite käännä saman, vasta voet rähjätä sitten~

~ilikijäätti olla aikaimeiset joposen jouten uppo illat~

~hä jorkkistele ja kulutta aikka suotta~

~kylhä ne immeiset jorinoivat jot se kauppii ois niinku tahallua polttant sen talosa~

~ka männyöhä se aika täs jorisseskii~

~kulkupuheht on sellasii turhii joritoksii, ettei niill om mitäh perää~

~se on niij joro ettei sil tohri semmottii sanook ku se ottaa kaik täyrest~

~oli niin jorohkallaan, jottee suanna selevee mitee mieltä hiän on~

~se ol oikei jorompia miehiä, ei se turhoa säikähtänt~

~sellaist joroelemiist sitten se olo kun ei mitiäv viitti tehlä~

~siitto tullu vanahemmuuttaa semmone jorokas, ettei siltä saa sannaa suusta~

~se ol vielä semmonen vanahan kansan ukoj jorokki~

~kyl se Mikko on sellai jorottaja jos aamul jotai kysyy nii illal se vastaa~

~lähej jos lähet mitäs siinä eneäj jorottelet~

~suur miehe jortikka ja kehtua lorvailla joute~

~se ku siinä jortuuloo ja verukkeitaav vetää~

~välistä käö paremmin kuj joskus~

~tosa samas paikas, siin mä ole syntyn ja meina viäl kualakki~ 

~jotajoinii kutakuinii, sano Kettune~

~töihin ei ryhy ollenkhan, jotkailee vain pitkin kylän raittia~

~m oov vähä sellaanej jotta ma uskon kaikkia vähä~

~sitäpä tehäkseen jotta soahakseen~ 

~suames oli paljo kansaa, jott ei taittu suamee~

~em minä tässä ittieni vielä ihav vanahaen kirijoehij jouvvattasi~

~eijoo hoppu hyväksi eikä kiire jouvvukiksi~ 

~pittää tehhä työt jouvvukim mukkaa~

~se käyp jouvullikkaammaks, ku tekköö yhtä kyytii~

~oom mää häntä joukoj jatkona vaikkem mittään tekiskää~

~joka paljom puhuu, silt tulie tyhmiä joukkuon~

~herrasväet jotka joukkoköyrie pittää, niitä juomakekkeriehän ne pittäät~

~palkollisekkis sai jo pualelta päivältä joulua pittää~

~ja joululinnuuham minn oo ussein käyny ampumasa, vain niitä ennää ooj jouluksi eikä juhannukseksi lintua~

~herrasväkit Turus joulporssai osti~

~isäntämiähet olvat kaupunkist jouluviinoja hakemas~

~ku ol tämä viimene isäntä niin tarkka että ei meille muata joutanna vaikka lupas~

~arkamielinem puhumhaan, ku se ajattellee että se pittää joutavanna toinen~

~nee oj joutej joutavija juttuja~

~joutavaast asjaast tekköö asijan~

~elä huasta joutavata~

~ei se tavallinen luonnon ihminen ruppeap palijoj joutavoimmaaj ja höperöimmään~

~seki oon semmonen joutojussi joka ei ole kenheen kirjoissa eikä misthään poissa~

~talve ajaks pittää kärrit viijä tuon joutopaikkaa~

~enempi siton tuota joutorahvasta kun talossii~

~näi joutosillaa ollessa ei päivä taho millää kuluu~

~täytyy täsä ny jotaki tehä, ei kai sitä vihti joutosillaan olla~

~em mää jourusta tiäm mimmonej joutu on~

~ei sen työstä tule ei niin juonen joutua~

~hyvä tulee ku joutuu~

~ja sittä kun kaheksallettoesta jouvun sittä lähin palavelukseen~

~ei kiiruun paree ol, et se joutuu vaa~ 

~jolle pir maas maan tappa ni jouttu maast matka~ 

~traput lakaseej joutu vanha piika~

~ja jouruiham miä näkemää ko piiskattiiki, kaks miästä joutu piiskattavaks~

~min oon tehenyk kum min oon tehenyj ja jouten olluk kun ooj jouten ollu~

~oi voi stääki juhaneksempäävä, juapoh huusi ja metelöitti ja amposkelttim pisin teit~

~ne aena vietti sen köyrij ja juhli sev viinan kansak~

~vappua nyn niij juhlitettaaj joka ainoo mutta pappeij juhlana mää oon sem pitäny~

~kävelie juhnailie, ei viitti eles käylä ihmisiks~

~parempa soon juhnos kon hosu~

~ei siihe huol luottuoa, se on semmone juijjuttaja koko mies~

~em minä tohi olla yksin, saattaa vaikka minkälainej juikalet tullat tuolta maantieltä~

~kyllä se ov voi jukemaat sentään ko ajattellee semmosta~

~vielhä meä muuta pahoa vähä tiej jukerra mut tuoho varastamisie miust ei ole~

~tehräh sil ny jotah jukkuu, mitääs on aina nii ylpiää~

~oonko minä jukolauste teheny sulle mitänä ettäs mun ylleni pakkaat~

~siittä juksathaj ja juksathan~

~a sinnuu taijettii vähä juksauttua~

~ei pie julukasta, pitäkää omina tietonanna~

~salat juluki min oon sitä mieltä~

~ne neäs ei nuoret julkea eneä puhua suomalaista~

~se oli niitä pappiparkoja jokka joi julukisesti~

~ei oo assiet jullillaan~

~ne oj julmak kuv vaatteil koreilee~

~elä rääkkäät toesel luontokappaletta~

~se oli se isäntä niij jumaline et sil oli virskirja reen nokallaki~

~jos oli jumalisii pappii niin ei saanut tanssii~

~voi jumpeli sentähre kumminkin~

~ja ei sunkaan ne koulun käymiset ot tarpeelliset, käyvät semmosiks laiskoks jumpeloks~

~mitä se Vihtori oikeej junkii ku se tosa aina käy kyttäämäsä ja kyselemäsä toisten ihmisten asjoita~

~se on kuulkaa julpit sillä lailla, jottei oikees asioos pirä ruveta junkkaroottohon~

~hiljallee se junnii mutta ehtii se vaa~

~siinä eij oo junnitosta eikä jannitosta~

~on se koko hunsvotti, juopi ja rellestää ja pelaa korttia~

~ne junttah käsirysysin, ette ollum mitee aseita~

~sano että kyllä här ryypyn ottaa muttei hän koskaav viä ooj juanu itteens juavuksii~

~siin on kuulen simmonej joku virkasjuanu fallesmanni~

~metät joe ja talot ja kaekki~

~siit joi vielä toesennii velje osa~

~se oli juonus se Jussi vissihij järkensä~

~ne ov vaen semmosia juokaleita, ei miehen meininkiä kellää~

~tässä oli semmonej juokalej joka ei muuta kuv viinnoa joe~

~em mie piä ihmisennä juokaleita, mie olen nii arka päistyneistä~

~ei tuollakaan näy olevan mittään hommaa, ku tuosa vaan juokalehtaa~

~ei teet työtä vaej juokalehtaa kylästä kyllään~

~jote nuoren juokseskel ei vanhan konttakka~

~emänt ol kovast juavuksis~

~semmoiset rikkaat ne pittää köyheä juoksupoekanaa~

~kum minä olin semmonen käskylikka nim mua sitte juaksutettii~

~juoksutti minua vanahhaa ihimistä~

~kyl se väliaikkan kova tyämiäs o, mut ku sil tlee se juamatuur ni se jua munt viikko yhtpäät~

~se juomink ei hyveä huuvva~

~semmosta se tämä mailma meno ja juani sit on~ 

~kyllä minä muistan kum peäsen juonesta kiini~

~ei se juaniin kerkiäj joka tyätä tekee~

~siit on tullur rapajuoppo, hävittännä juonnillaan sen talon~

~äläs nyk kum mää aattelem mistäs se juantus~

~melekkeen se on usseempi pyhäilta se tappelu ja juopoittelu~

~se ol kans juoppomiehii se kaupunklaine~

~ei hän ook koskaaj juaruuhin sekaantunuk~

~s ei olek ku paljas juoru~

~se Tatjaana on mahoton juorukello ei sille kannata puhua mithän~

~juorumylly, sano Juntunen telehvoonija~ 

~niitä oli ennem pappilasa semmosia juorupukkeja jokka vei kaikki juorup papille~

~elää vaan sillä mitä kärestä suuhuj juaksee~

~järkki olis kyl mutt ei saa juaksema~

~virkamiehillä ei kum palakka juokssoo~

~ei nyt tarvitte ajaa juastetta, kun ei oo mitään kiirusta~

~mitä tuosta myöttääsäj jurnuttaa yhestä asijasta, uskkoohan tuov vähemmälläe~

~joka paikasa se sie olet vasthaj jurnuttamasa~

~maksaakkoon tuo vaevan noeta lähteet toriller röykkyyttämmää~

~mitä ne herrat muj juteillani nyk käy~

~en olel lääkärij jutteissa käynyt tämän takkee~

~sen tien teko on ollus seittemäntoista vuotta jutteella~

~juttel suami et määki ymmärrä~

~Heikki tässä jutteli, että Pälkäneellä ei ennää tahlo ollenkaan saala renkiä~

~em minä kehtoo juttelemmaal lähtee mokomasta asijasta~

~alettaaj jutjaellas sitä asijjoo, jospa se viimme selevijjöö~

~teit Matti raiskalle pahan jutkauksen ku narrasit siltä talon puoli iliman~

~se tais vähä siin kaupas jutkauttoa~

~ne piam petteej jutkaottaa äkkinäesem markkinoela~

~pahastipa minua jutkaottivat~

~sanotaa että maa kiärtää mutta minä sanon, ei jutkahrakkan~

~kauvon minä sain kaivella muistia, mutta viimein se jutkahti mieleen~

~se teki mullen aika jutkun, myi mullen olematoonta tavaraa ja mä taitamatoon näkemätä uskoon~

~teki mehtäkaupassa semmosej jutku, että myöjältä meni mehtä melekee ilimaseks~

~son teheny eläissähän jo niin monta jutkua ja höynänny herkkäuskosia vekseleihisä~

~jutkutos oj ja petkutos, se o yhtä~

~em mää oot tämäm pastorin kans ollenkaj joutunuj juttuu~

~isäntä oli issee käskennä sen juttusilles sem papin~

~viinipuhheiset sannoo että juu ja jaa~

~kaks miestä isttuu kum pajarit, ne ei virkaj juu eikä jaa~

~mä ällämysty nin kovasti, ettemmä osannu sanoo juuta enkä jaata~

~semmoset o hulluj juurauksia, kon tekkee semmosta, jollei o mittään virkaa~

~mitä siinnä juurittelet, haasta suoraa asias ja mää sit matkaas~

~en kehtoo juurittoo ennee entisii~

~kyllä kai se asii niin ol, vaikken minä häntä erikoisesti juurittanna~

~pitäis sannuo kerra ja hylätä siihen eikä ain juurtua sammua asjua~

~vihakij juurttuu, ku sitä kavvam pittää~

~sehää ol aika juutalai ku meinas siepata kaks hintaa vanhast tavarast~

~niillä on siinä kaopassa juutalaishinnat~

~eihä siel muuta väkkee näkyntkää, kaik juuttaat myömääs, ostamaas~

~se uj jyky kylä se Helesinki~

~voimma s oj joka jyllää~

~äly se on mikä jylleä~

~ei ool loaja näköala vam muuten niim mahtavan jylseä~

~ne nykyssä aekana käöväj jylttee neljä vuotta kansakoolua~

~taisi kauppias sua vähän jymyyttää~

~paremp päivä miittii, kun tehlä työtä hukkah~

~se isäntä ol nii jyrkkäluontone, jot ei se leppynt mistää~

~kaikki soras ollehet hevooset on säikkyjä, jos mikä jyrähtää, niin tormaa tiältä mettähä~

~ei oo asiita ei alkuu~

~aina kovemp jysähys, mitä korkiammalt putuaa~

~nehän ne om maksanna jyvinä ja voena ne papin kymmenykset~

~kymmenys oli vero ja sitte muuttu rahaks jälijestäkäsin~

~ku or rahoja ja jyvijä ja hyvijä hevosija niin hätäkös on herrastella~

~jyväpalakkasia sitä enne ol työmiehet kaekki~

~isä tuli kartanoj jyvärenkiks~

~muinan kun tek päävä viikkos ympäris vuaren taksvärkki sai jyvätynnyrim palkka~

~asjaa ei mittää, koha vaa jähisööt koko päivän~

~parempi se on varasa pitee kun jäleltä katuu~ 

~parempi on ollas sannoo jälempänä kun kahta eillä~

~aika mänöö ja myö jälestä~

~ei minuva velekamiehet jälestä vaen vilu ja näläkä~

~jäiks ennää lainkaar rahhaa jälliil vai menik kaikki~

~ei pennin pyörylää kuulu olevan jälillä~

~täötyy stä rahapennij jälissä juostav vaekk ei haluttasikkaa~

~Mikko on ottanu raha förskotti jo niin paljo ete paljo jälis olekka~

~yks konst o ai jälil ja ei seekä ol viäl viimäne~

~jälillä on jäänehen osa~

~kur rikkaat eillä öykkyim männöö, niin köyhät jälissä kiljuim männöö~

~kon me ryssi ajo takka, ryssä menivä ja polttiva kovasten pali sillo jälistäs~

~hyvä sitä on nyj jäliistäpäim puhua~

~sanothij jott olis paree kum pysyys säätyysäs saroolla eikä yrittääsi herroja jäliitelläk kunei kerram mikää herra oo~

~ei tarviit toese puhheita jälitelä~

~kun on tottunu ellääm pääsäj jäläkeen niin eipä se teem mieli ruvetat toesen käskyläeseksi~

~kappeet on kahej jälet, yhej jälet ei tunnukkaak~ 

~ei sitä niin hengen kaulan jäläkhin kannata tehhä työtä että näännyttää ittensä~

~mie en annaj jälkhiv vaikka viimmenen hengevveto olis~

~kylhä asja nii voip ollaki, mut toimittannuoks siint näi jälkkättie huastua mittiä~

~se ei joutunnut tähäj jälkimäiseen sotaa~

~jälkmäisel o ain jälkmäise osa~

~eillimäesen rokka lämmin, jäläkimäesen tie sillee~ 

~ensimmäissä seki on syömään mennesä, mutta jäläkimmäissä työhön~

~kyllä soon sitte jälkineuvua enää juamasta lakata, kun om mettä menny ja taloo ov vasaran alla~

~o jälkpolv kaatam metä ja raevamp pelloks, ku isä tiäräs nin kylkes haaras käänäs kute häm puutakan kaatta raskin~

~hoetakaaham poijat asiat niin ettei kuuluj jäläkiporuja~

~kun ittep puhuu ja ittev vastaa niin ei tuuj jäläkipuheeta~

~kun nuo ruotsikkopapit messuaa, ni niijje iän on niim paham makunej ja jäly~

~siinä talossa on nin jäly isäntä, ei tie köyhäm miel siltä mitiä pyyteä~

~valahej jeäp jämmiij ja tottuus peäsöö voettajaks~

~eihä nyt turhist huolim männä ain jämäjämeä~

~se oj jämäkkä poeka, se ei kumartele joka ukkoo~

~minä oliv vaen hyvij jämäkkänä enkä antanup perrään~

~stä omatas se jänkkä, ei se periks an~

~ain se jännä vastaha, vaik ee tiäd asjan koko sisust~

~sen pittää antoo aekasa jäpijä vastaan, kyllä se periks antaa aekanaan~

~mustalaist ain jäväjiät keskeniä ne ei malta olla sovinol~

~ei järem maksa ostoa sahalta lautoi, ne tulloot niin kalliiks, ku ov vielä pitkä matka veätteä kottii~

~vaekka oonni niitä lapsija jonka on karhu kantoon jäpässy ja ukonilima poes repässy, niin silti minä pijän ihimisyyven kalliina asijana~

~mualima tulluj järin toiseks~

~tuo kummaa on kuj järelliset ihimiset möyhää kun turkkilaeset sottaal lähtiissään~

~ei niist yks toistas sukkelamp ol, ne o järk järjestäs kaik nii pölhöi~

~yks erästääns ja kaikki järjestääns~

~järkejään on elettävä joka päivä~

~siin on suurituntonen ihminen, itteäns kehhuu ja muita laittaa~

~ei sillem mittääv voik, konnei toi järkipaha pellaa~

~ei tarvitte olla aina niin kovin järkiviisas~

~Hämeellinnas ei ollu kun kolme poliisia~

~minkä taakses jätät, sen erestäs löyrät~ 

~paras jättääs sanomata~

~oli stikku ja stakka ja stooppi ja stooli, se oli ruatsinkiäle jättöö~

~hyvä jäävää jätättää, paha menevää tavottaa~

~ku on semmoin tasaluontoi, nii sanotaaj jäykäks, ei se puhukka mitien kuripuheit~

~se ol olovannaan niij jäörä mies ja tuolla laella tek velekoa~

~voe mikä jäätäjä pit jeähä syömmeen kun tek minulle semmosen veäryyvven, että petti minut~

~kyllä jäähneilä maat piethään, ko menheilä evhäät kestää~

~sillom pois ku juhla om paraillansa, että jää mukavammat muistot~

~malttaahan se keyhhääk keitteev va ei jiähytteek~

~paremp jeämä ku uupuma~

~ne on jo kaikki parraat metät hakanneet, ei siellä ou kun jiämäntähteet jälellä~

~kyllä jeäpä neovosap pittää, kuv voam mänövällä evästä piisoa~

~se äijä ei heinäkiiruista piittaa, jököttellee onkimassa~

~ei semmone ainane jöllämine ja märisemine räntt yhtä mittä, suus kiik koske mittä hättä ol~

~ei suinkaan niitä muutol Lapinniemiks nimitettäisij jolseika täälä lappalaisia olisi ollu~

~ne ain katsoot ja ihmettellööt jot mite keskenneä puhhuut, hyväst suomee eivätkä puhu venättä~

~kyllä se o kaahinnu koko lailla sitä omasutta ittelleen, luulee kai mailmam pattaaks elävänsä~

~koetha se kuahitella kaekellaesta, mut ei niistä totta tulluna mistää~

~mitä syvemmäk kuallaa, sitä enemmän kasttuu~

~sutta pakoo kun lähtöö ni karhu vastaa kualaa~ 

~kyllähä minä sitä vähä kuamalta kuulim mutta en tiijä onko siinä mittää perree tai pontta~

~mitenkä jos ei syntymävereltä oor rosmo, niis siitä ei tulet tekemällää~

~ne oli sitte tietystis semmosia kaapijuoppoja vanahat isännät~

~oottak työ ihan kaupunnista~

~oliks se joku Plumperi-niminen yhtiö ko kaarautti siälä mettiä~

~luvata lähti sottaaj ja kaatunut tuo lienee, eipähän tullut takasi~

~se koitti mulle sitä asiaa niinku viisinkaavoon tuora etehen, muttem mä ollu tietävänäni~

~älä ollenkaan yritäkkään niin kiärin kaavoon mua puhuttaa, kyllä mnä jo sun metkus arvaan~

~soahan sitä immeinen koavaella mitä lystee~

~jos joku kanto kajetta nii sitä piti varoa~

~sil on niin katiet silmät, jokka kattuo toise omaa~

~joku kattont pahal silmäl, katiel silmäl~

~se on nin karehenkinen ette se sois mittää hyvvää toiselle~

~mek katoamma pois ja se tullee uusi polvikunta~

~se on kahak kumpijaa, tekköökö sen niin vae näen~

~ei sem puhheihin oop paljo uskomista, se huastaa niin kahannep päen~

~siint ei ota selvää kukkaa, se haastaa nii kaha päi~

~kahavaiheella männäkkö vai jättää mänemättä~

~joka pyhä pit torppalijej ja palakollisten käyväk kirkossa~

~mium poikain olkii viel sillon, kaheksantoistvuotisen otettii sin, suuree sottaa~

~sillon siinä soran kahinasa se Vileeni kans rikastu~

~miehiset miehet vihtiväk keskesäk kahista~

~talom muu väki jo kahisi kovastik ku ei isäntä enääm muuta tehnyt ku oli päissääm~ 

~fankeja niitä kahalehittihim, pantihij jalakarautohonki vai~

~nykyään kun kamahlom paksuiseks puu kasvaa, niis se jo myyvvää~

~kyllä mar sekin om paljor rahhaa kahminun niillä mettillää~

~niin net sano, että oli kahaminu salakähämäsesti minkä mitäki omahan pussihisa~

~tuo meijjän ukko on koko kahmu, kaikki pitäis itellää, eikä muile antas mittää~

~on se kumma immeinen kun se syöntyy tuota tavaroo aena oikein kahvieroomaan~

~kaekki paskat ne autolla ajjaar reuhottaa~

~kyllä kaikki mie sen tiijän~

~kyllä minnoon sitä kaihkolta kuullut mut liekkö tuossa perree~

~ryssäen täyty kaihtaa kovin kun kruunummiähet otti pois reput~

~kaekenniinnäköstä ku ei tullunna aekasemmi aatelluks~

~kaikennäköstä sitä pittää olla~

~vuen mittaa ennättää sattuva kaekensorttista tappaasta ja asijoo~

~min oon käönyk kaapungissa kaikestaan kolomek kertaa~

~meneekö teiläm plikka piiaks ku koulusta peesee~

~se vallismanni ol sitten, nin kaikkiar rikkaammat talot se ost ihtelleen~

~kaekki jäneksek kaekkou metistä, ku on nuita koerar ryökäleitä joka herralla~

~mnä kaippa vanha aikkast elämät ja olu oikkem paljo~ 

~valakoset kuuluu kaevattanneem punikeilla omat haotasa~

~ruvetan nyt niitä vanahoja asijoeta kaevelemmaan~

~kyl minuva nin kaevelee se ku se äijä puhu iham perättömiä~

~olokaan onneks eikä kennenkää syömmen kaivikkeeks~ 

~ei pysyp pantu mieli pääsä, eikä kannettu vesi kaivosa~

~kyllä minä kajjaakselta sitä kuuliv vuan em minä varma ou~ 

~siin ol tuas älyn kajjaus~

~sem puhheisiin ool luottamista, puhhuu yhelle yhtä toesellet toesta~

~minkä se sanuo nin niihä se on, se ei heijoa mihikeä päi, siin ei os sitä kaksmielisyyttä~

~norlaiset tul varastamaan eli ryöveämään kahellatoistakymmenellä hevoisella~

~suurin osa raadajis ollah syrdäläzet, vähä on omii miehii~

~syöttöläizet hyö herrad ollah, meidy vai ei oliz, ei ni heid oliz~

~elä suul suurendele, ku et kunnos kygene~

~kerran ku suusanal sanoin, ga tost en sano~ 

~häi suutteleh da lauhtuu därilleh, ei hätkie vihoitsei~

~skoliz lapsie suomennetah~ 

~vaim pagizoo suomel loaduh or ruottsi~

~suoravane on heän, sanou oigieh, ei sano silmien tagoana~

~surehi ni midä elä, kussai peä pyssys pyzynöö, ga pyzykkäh, koadunoo, ga sis sai eletty~

~suomelazie äijäl i ruotsitetah~ 

~ruotsi minuu sruastitti veitsen kele, tappoa tahtoi~

~pahoilla suksilla on poika, opastun viinua juomah~

~ei niitä varastan ni ken kenenkänä venehie~

~kun sota paukahtau, miehet viijäh~

~sanoista sovat tuloo, kibunoista muat palaa~

~soima toizeh sopiu, vain ei omah ittsehes~

~kuni suoni soittau, sini eleä pidäy~

~meni kunne mengäh, tuli kus tulgah~

~ken ei työnä lastu skolah, sil makso pannah~ 

~slavanskoih kieleh kiriköz luetah~ 

~doga miez izändäks puutui, sid ei ni tyrmiz olluh rahvasta, välläl oldih~

~sie mäne sinne, a mie mänen tänne~

~jeägäs silleh, enämb en pagize~

~ni konza emmä nägeny venän miestä, nygyön on silmissä~ 

~kun se jyreytyy, nin siitä se antau teilä tietä kun että kuuntele~

~hyväks ei soa sanuo, g ei soa ni moittie vialleh~ 

~siivuo ensin omat vajampeät ta siitä vasta mäne toisen kynnyksie kattselomah~ 

~ei totta ni sideiks~ 

~en voi olla suomelaizien keskez, kai itketyttäy syväinidimed~

~tulou hairivo hyvälläki, tyhmä ei siitä selkiekkänä~

~ei kaikele tyhjäle pie selgäh lähtie~

~kem midä ettsiu ze sidä suau~

~midä käz kiändää, sidä i olga ottaa~

~min bohatembi, sen julgiembi~

~ennen rahvaz elettis savoin vuozin, a nygöi kuuskymmen rodineh, ga jo pidäy savakkoizel pätsil nosta~ 

~viimine poigu otettih saldatakse~ 

~gu panizit suun salbah ga viizahembi tulis~

~ketä miehie on tukkilautalla, aivan on ryssie, ei kun kolme nellä karjalaista~

~en rubie tyrmäh menemäh, paremb eäre pagien~

~lyvviköid olemmo, emmo venalazed ole, emmogo ruotsakoit~ 

~rohkien luu, arran jället~

~vai meil g oli ribuzet sovat piäl, sentäh meid ei vallittu~

~tyhjy da valeh rinnakkah ollah~

~siitä vasta röyhisteleyvy konsa omah ottsah tuulou~

~ei pie ni sanomah, ku hyvin et tiijä, perimpohjin~

~osin ilmoja eletäh, ei varsin somusin eikä mielin kaunehuisin~

~tsiganat tullah, pangua veriä salbah~

~tsiganat heboloi vajehtellah, ei roata ni yhty~

~tsigam pajattau rallattav omah kieleh~

~todehin on tämä azie, usso ielleh~

~todehuttu myö ei sanelluh, kielasti vähäizen~

~tovehk on se pagin, ei se juuri tyhj ole~ 

~häi toveksie, g en tiijä, ongo totta vai tyhjeä~

~tovelmon sanoi, tozi dielon~ 

~min kägei, sen tovendi~ 

~tovetuksie en usko, itse kuni en nähne~

~torgouttsoa on äijä, enämbi kui ostajoa~ 

~hiän läks turguh, torguloih~ 

~se on torgumiehii, tyhjeä tottu ainos seloh~ 

~toven kuulet lapsen suusta~

~en sano huuliks engo kieliks, juuri totta sanon~

~tolkku pidäv oll elähez~

~käes pideä olla nero, a peäs tolkku~

~tolkku työl, piä paginal~

~silloi häi sanoi mugalei, a nygöi pagizoo toizin~

~toivossa on hyvä eleä~

~sini toivuo, kuni henki ryntähissä~

~en ole ikänäh mie käynyn tohturissa~ 

~ei ole poikki toimeh nämät paginad, nämäd on sanottu todeh nähte~

~käid ruadav yhty, a vatsu tostu~

~hyvä on toista sanuo, paha ittsie panna~

~pahal sanal panetella ei pidäs tostu~

~pane korvan toaks, elä unoha tädä neuvotesta~

~pyzyn omaz vallaz, en toizen sanan toakse rubie~

~kerda katsaha edeh, kaks toakspäi, pie silmä siel, toine teäl~

~kuni taane sah astut, sini ildu tuloo~

~ei ole sanal tiloa, herroin välly on~ 

~eletty ikä tähellä, elämätöin tietämätöin~

~äjjän tijjäd, ga enämbi kyzytäh, vähän tijjäd,  ga vähembi kyzytäh~

~minun tiettäväst on hengie kolmekymmen vedeh mennytty~ 

~jo tiälä on venäehen miehie~

~päijentappaja rozboinikka käveli teälä~ 

~hillane kirkien tabuau~ 

~hillu hadaran tabuau, ijän hyvänn eläy~ 

~yhtä tasoa ollah, keyhät ta pohatat~

~vihoin tasailuz ei hyväks mennyh~

~tazamielellisty vähä on ristikanzoa~ 

~tarkatts on riskanzu, se ittseh kopeikan kattsou toizel andahez~ 

~ristikanzoin tabah pidäv eliä, ei omah tabah~

~tarbehetoi oli osto, pidänyh ei kädeh~ 

~elä moassa moan tavalla~

~muas elä muan taval, tahikka pois pagene~

~vai kaks kolme taloimpoigoa olloo heboniekkoa ajamas, sid kylgirahvas sanoo, bohatisto jo ajetah~ 

~suurjavoz moad annettih taloimpoijil, kel oli konnut~ 

~moankyndäjät talonpoigazet~ 

~taloimbriha heittiiheze pahakse viinoa juomah~ 

~metsän taguana jo on hormat~ 

~mi tagan, se i ees~

~taholleh lähti sodah~ 

~lindu dai kieli, moa dai viero~

~kahten hengen dälg on kaidu, yhten ni tunn ei~

~e ule ennen olluh ristikanzan duuhhuu~ 

~vai se on kummu tämänilmaine, kulleh matkoau mötöldäy trahtor~

~tänäpäi täz, a huomei kuz~

~kiirehie kauppoja ei kannata loatie~

~häin on täyzeänelline, kerähmöz voibi pajista~

~täyzimieline tyhjeä ei usko~

~eleä on vaigei vierahaz vallaz~

~totta vaikka sana päiväs~ 

~kaikkie ruokoa jumala anto, yhtä vain linnum maituo ei ole~

~tyhjy da valeh rinnakkah ollah~

~kyllä soau vierasta kieldöä, vain ei valdoa ottoa~

~vierahas vallas ku kala merras~

~venan kieli on vallan kieli~

~pahah vastah pahoa vuota~

~nenet sanad vie vastavutah hänelleh~

~on moamolla tuska vatsassa, keränä lattiella vieröy, konsa poikoa sotah viijäh~ 

~mie en ollun viäriniekka, a milma viäritettih~

~vierazmiez veäristi azien oigevuos~ 

~mie oikasin itseni, kun milma veäritettih~ 

~viärittigo häi sinun sie suvvos~ 

~älä ni kedä veäritä, itse ittsie veäritä~

~veäräkäz ristikanzu~

~ei pijä viekotella pahoih, hyväh pitäy viekottoa~ 

~min eleä, sen viekastuo~

~olen rozboinikkojen da bolsevikkojen hädässä ollu da veinhädässä~

~vihalline ristikanza~ 

~viime sodah kuoli velli~ 

~yksinälleh eläu, poijan voinah tapettih~ 

~sitä ei teäl ollun kyllä ijässäh niinkun nyt näillä venäläisillä jotta viinojen kera männäh kalmismoalla~ 

~ei voi kaikkie veällä voittoa, vain pidäy viizahuolla~

~viizahembaizeh loaduh pidäv eleä~

~sie vie, mie vigizen, itse puolen mielelleh~ 

~sih kävyndykerdah Anukseh viiskymmenrublahine viufkahtih~ 

~kuiv voijah niin i eletäh~

~vaikkan olija vallan voittaa~

~ku elää izon igih, emon vardeh valuu~

~kuulin ku kukko lauloi, iloittsi izännän lindu~

~pahaz hyviä ni konz älä vuota~

~kuzb olitt yödä - moan da taivahan välil~

~sanottih kaikki ne kirikköijen nimet vaim mie niitä muissa, mie en niistä välittän~ 

~yksikandah käsköö izändy, jyrkkäh~

~konzu kenem piäle värähteleh emändy~

~yhet sanoo muga, toizet sanoo nenga~

~se kun oli rahvas siitä yksituumaseksi tultih ni semmoiseh niemeh oli siitä ahistettu se pajari~ 

~punikid ollah yllyksis, ei vie azetuta~ 

~huimalla on kaikittsi äijäpäivä~

~herrat syvväh ängeriästy, a hierunrahvaz ei syö~

~kuni ei skolah käynyh, sini ei suomeks vie ängyrdänyh~ 




Päivityksiä:

1.00. lisätty tiedot kirjasta suomen murteiden sanakirja osa 1.
1.01. lisätty tiedot kirjasta suomen murteiden sanakirja osa 2.
1.02. lisätty tiedot kirjasta inkeroismurteiden sanakirja.
1.03. lisätty tiedot kirjasta karjalan kielen sanakirja osa 1.
1.04. lisätty tiedot kirjasta karjalan kielen sanakirja osa 2.
1.05. lisätty tiedot kirjasta karjalan kielen sanakirja osa 3.
1.06. lisätty tiedot kirjasta karjalan kielen sanakirja osa 4.
1.07. lisätty tiedot kirjasta suomen murteiden sanakirja osa 6.
1.08. lisätty tiedot kirjasta suomen murteiden sanakirja osa 5.
1.09. lisätty tiedot kirjasta karjalan kielen sanakirja osa 5.
1.10.  lisätty tiedot kirjasta karjalan kielen sanakirja osa 6.